Telenor Group analyysi (2020)

Moni varmasti tunnistaa Norjalaisen operaattorin, Telenorin. Kuinka moni on kuitenkaan tutustunut yhtiöön tarkemmin? Aloitan analyysi käymällä läpi mikä yhtiö on omien sanojensa mukaan ja lisää omaa tulkintaa pikkuhiljaa kirjoituksen edetessä.

Omien sanojensa mukaan Telenor on johtava telekommunikaatio yhtiö pohjoismaissa ja Aasiassa. Se on joko suurin tai toisiksi suurin yhtiö monissa sen markkina-alueista.

Yhtiön liiketoiminta on levittäytynyt Norjaan, Ruotsiin, Tanskaan, Suomeen ja Aasiaan. Aasian päämarkkinat ovat Pakistan, Bangladesh, Thaimaa, Malesia ja Myanmar. Pohjoismaissa Telenorilla on johtava asema mobiili, laajakaista ja TV palveluissa.

”Connecting you to what matters most. Empowering societies.”

Lähes yhtä mielikuvituksellinen slogan kuin ”Asenne ratkaisee” kuvaa kuitenkin yhtiön tavoitetta olla yhteyksien mahdollistajana tarjoamalla asiakkailleen tavan olla yhteydessä muihin verkon avulla.

Telenorin strategia

Telenor jakaa oman strategiansa viiteen eri osaan. ”Connecting customers to what matters most”, kasvu, yksinkertaistaminen ja tehostaminen, vastuullinen bisnes ja voittavat joukkueet.

Yhtiö pyrkii tarjoamaan asiakkailleen mitä he tarvitsevat. Tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja tarjotakseen asiakkailleen helpon tavan saavuttaa mitä he tarvitsevat. Kasvun he uskovat tapahtuvan internetin tarpeellisuuden kasvun myötä ja skaalaamalla pitkäntähtäimen kasvukohteita.

Telenor uskoo yksinkertaistamisen tuovan tehokkuutta organisaatioon. Osittain se tapahtuu digitalisaation myötä, mutta myös organisaatio muutokset ovat tarpeen.

Eräs tärkeimmistä asioista teleoperaattoreille tänä päivänä on tarjota turvallisia yhteyksiä. Yritys pyrkiikin toimimaan vastuullisesti ja kiinnittämällä huomiota turvallisuuteen.

Mahdollistaminen on päivän trendi työpaikoilla. Mahdollistamalla työntekijäsi, luot voittavia tiimejä. Lisäksi on huolehdittava tasa-arvosta. Nämä ovat myös osa Telenorin strategiaa.

Mielestäni nämä ovat tärkeitä toimintamalleja, mutta en henkilökohtaisesti näe näitä niinkään strategiana vaan enemmänkin mukautumisena muuttuvaan maailmaan. Se on itsessään jo tärkeä asia, mutta se ei erota yhtiötä muista toimijoista. Yksinkertaistaminen on ainut strateginen päätös mikä saattaa johtaa kilpailuetujen luomiseen, mutta voi myös mennä pieleen, jos vähennetään väärästä paikasta.

Mistä Telenor saa rahansa?

Tärkein kysymys sijoittajan kannalta on varmasti, ”no mistä ne rahat tulevat?”. Tähän näyttää olevan aika yksinkertainen vastaus: mobiili yhteyksistä, kiinteistä yhteyksistä ja TV lähetyksistä. Nämä jakautuvat useampaan alakategoriaan, mutta noin 70% Norjan segmentin vuoden 2018 tuloista tuli suoraan mobiili tilauksista, tietoliikenteestä, kiinteistä laajakaistoista ja televisioyhteyksistä.

Toinen osa-alue on mobiiliin ”Interconnection” osa-alueeseen mikä tarkoittaa Telenorin omien tilausten luomaa liikevaihtoa. Tämä osio on itselleni hieman vieras käsite. Koska vuosikatsauksessa nimenomaan sanotaan, että tämä osa-alue ei kata niitä osa-alueita, miten itse interconnectionin ymmärrän tai miten Telenor sen itse selittää muualla. Käydään se seuraavaksi läpi.

Mobiili tarjonta on jaettu myös ”muihin mobiili toimintoihin” mikä kattaa varsinaiset mobiili interconnetion servicet, eli omien verkkojen leasingiä tai palvelun tarjoamista kolmansille osapuolille. Esimerkkinä voidaan pitää operaattoreita, jotka eivät omista omaa mobiiliverkkoa, mutta toimivat Telenorin mobiiliverkossa tarjoten omia palvelujaan. Onnistuessaan nämä toimijat usein ostetaan ja liitetään osaksi verkkoa missä toimivat. Esimerkkinä Suomesta Moi Mobiili mikä toimi DNAn verkossa, kunnes DNA osti sen ja liitti osaksi omaa organisaatiotaan.

Muihin mobiili palveluihin kuuluu myös ulkomaisten operaattoreden puheluiden ja mobiilitoimintojen ohjaus Telenorin verkkojen kautta (roaming). Sekä laitteiden väliset yhteydet (machine to machine).

”Non-mobile” liiketoimintaan taas sisällytetään laitehankinnat jne. mitkä eivät liity yhteyksiin, mutta ovat mobiili kategorian alla. Tästä voidaankin ymmärtää, että laitemyynti, kuten kännykät, ovat vain lisätienestiä Telenorille. Tietenkin ne myös mahdollistavat Telenorin palveluiden käytön.

Oudot termit eivät lopu siihen, ”Telephony” ei tarkoita mystistä kykyä kuten telepatiaa vaan viittaa mm. kiinteistä puhelinliittymistä kiinteisiin, kiinteistä mobiiliin ja muihin maihin soitettuihin puheluihin.

Lopuksi vielä löytyy data palvelut mihin kuuluu IP-VPN ja turvallisuus. Norjan kohdalla tämä osa vastaa alle kahta prosenttia liikevaihdosta. Sekä muut kiinteät palvelut, mihin lukeutuvat jälleen verkkojen leasingit jne.

Voidaankin todeta, että Telenorin liiketoiminta on hyvin vahvasti painottunut tarjoamaan yhteyksiä asiakkailleen. Juurikin mihin yhtiön slogankin viittaa. Itse olen hieman yllättynyt, että pureutumalla operaattorin liiketoimintaan on core business silti vielä nykypäivänäkin liittymien tarjoamista. Liiketoiminnan yksinkertaisuus ei onneksi ole ongelma, jos se ei ole uhka bisneksen jatkuvuudelle.

Haasteet, uhkat ja riskit

5g verkko

5G verkot ovat mielestäni suurin haaste/ uhka teleoperaattoreille tulevien vuosien aikana. Operaattoreiden on voitettava oikeudet verkkojen rakentamiseen ja rakennettava ne. Kumpikin vaihe on riskialtis.

Esimerkiksi Suomessa 5G yhteydet huutokaupattiin. Kilpailutilanne Suomessa oli niin heikko, että voitiin jo etukäteen arvata kuka voittaa. Muualla maailmassa tilanne ei välttämättä ole aivan sama. Operaattoreiden onkin tärkeä voittaa 5G kisassa. Samalla ei kuitenkaan pidä maksaa liikaa, että eivät pelkästään osta kilpailijoita pois markkinoilta. Jos hinta on liian suuri, ei toimintaa välttämättä saa ikinä kannattavaksi.

Seuraavaksi on vielä perustettava toimiva verkko. En ole alan asiantuntija, mutta mututuntumalta voisin arvata, että se ei ole ihan halpaa touhua. Jos perustat huonoimman verkon, on riskinä, että omistat verkon, mitä vain marginaali käyttää, koska ei tiedä paremmastakaan. Se ei ole bisneksen tavoite.

Aasian arvaamattomuus

Aasian markkinoilla on paljon potentiaalia. Samaan aikaan varsinkin ”emerging Asia” on alue mikä ei välttämättä tule ikinä nousemaan niin kuin oletetaan. Edellinen lause ei ota kantaa siihen mitä itse uskon, vaan kertoo asian niin kuin se on. Osallistumalla markkinoille mitkä ovat epävakaat niin poliittisesti kuin taloudellisestikin altistuu pakosti riskeille.

Yhtiön taival Pakistanissa mm. on tällä hetkellä paineen alla. Maan valuutankin arvo on tippunut maan taloudellisen tilanteen seurauksena. Samalla myös Telenorin tuotot ovat sukeltaneet ja vaikuttavat koko groupin tulokseen. On hyvin mahdollista, että tilanne on väliaikainen ja tilanteen selvittyä lähtee maa taas uuteen nousuun. Tai sitten vaihtoehtoisesti kestää vuosia, kunnes maan talous on taas kunnossa, jos se sitä joskus on ollut. En itse oikeastaan edes tiedä.

Sijoittajalle tilanne tuottaa ongelmallisen tilanteen, kun pitäisi ymmärtää millainen tilanne ylipäänsä on ympäri Aasiaa. Itse en ainakaan voi sanoa ymmärtäväni Aasian maiden potentiaalia, vaikka haluankin siihen uskoa.

Velan määrä

Yhtiöllä on aika reilusti velkaa. Osittain tilanne johtuu DNA kaupasta ja siitä seuranneesta tarpeesta rahoittaa ostos. Ymmärtääkseni yhtiöllä on ihan hyvät mahdollisuudet velan maksuun eikä se ole riistäytynyt käsistä. On kuitenkin hyvä huomata, että suuri velkamäärä ei ikinä ole riskitöntä.

Tietoturva

Tietoturvan merkitys on varmaan itsestään selvä, kun puhutaan operaattoreista. On hyvin tärkeä pystyä luottamaan siihen, että tietoturva ei vaarannu ainakaan operaattorin takia. Siispä tietoturvaan kohdistunut ja onnistunut isku voisi aiheuttaa todella suuria liikkeitä varsinkin yrityspuolen asiakkaissa. Moni kuluttaja varmasti harkitsisi siirtymistä toiselle operaattorille, mutta saattaisi todeta, että tiedot vuotivat jo. Yritykset taas saattaisivat todeta, että näin ei voi tapahtua toiste ja siirtyisivät muiden verkkoihin.

Kuka omistaa Telenorin?

Eräs mielenkiintoinen huomio on, että Norjan valtio omisti noin 54% Telenorista 2019 vuoden alussa. Se antaa Norjan valtiolle päätösvallan yhtiöstä. Se on potentiaalinen ongelma, mutta onneksi Norjan valtio on historiallisesti tehnyt hyviä sijoituspäätöksiä. Piensijoittajalle voi olla myös edullista, että yhtiön valtaus ei onnistu, ellei Norjan valtio päätä myydä osuuksiaan.

Taloustietoja

En aio luetella kaikkia taloustietoja tähän, sen sijaan pyrin ymmärtämään mitä yhtiössä on tapahtunut viime vuosien aikana taloudellisesti.

Telenorin liikevaihto on laskenut 2016 vuodesta alkaen vuositasolla. Tänä vuonna kuitenkin näyttäisi, että liikevaihto on lähtenyt uuteen nousuun. Kaikkien kvartaalien luvut ovat suurempia kuin 2018 vuoden luvut. Edellisen kolmen vuoden (2016, 2017, 2018) liikevaihdon keskimääräinen kasvuprosentti oli -4.87%.

Liikevaihto itsessäänhän ei vielä hirvesti kerro. Valitettavasti myös liikevoitto on tippunut hieman näinä vuosina. Nettotulos taas on kasvanut todella paljon ja niin myös osakekohtainen tulos.

Ehdin jo iloita, kunnes tajusin, että tässä on jotain erikoista. Vapaa kassavirta on pysynyt liki samana vaikka osakekohtainen tulos on noussut. Todennäköisesti tässä on jotain kirjanpidollista mitä itse en ymmärrä. Ehkä suuri joukko vähennyksiä tehdään vasta liikevoiton laskennan jälkeen ja yritys on pyrkinyt siirtämään kulut juurikin sellaisiin asioihin?

Voi olla, että tällainen toiminta on myös liiketoiminnalle edullisempaa, ehkä rahat ovat kauemmin käytössä? Olisi mielenkiintoista ymmärtää paremmin miksi näin on toimittu tai mistä kyseinen tilanne oikeasti johtuu. Tähän kuitenkin loppuu oma osaamiseni taso.

Oli miten oli, yhtiön vapaa kassavirta on pysynyt lähes samana jo pitkään. Se on helppo tulkita vakaan yhtiön merkiksi. Vaikkakin tänä vuonna tilastoon tulee pieni lovi, kun kassavirtaa on käytetty DNAn ostoon.

Kassavirrasta puheenollen, Telenor maksaa kohtuullista osinkoa. Osingon suhde markkinahintaan on noin 5% tällä hetkellä. Tai viime vuoden osingot ainakin olivat. Yhtiön yksi tavoitteista on kasvattaa osinkojen määrää vuodesta vuoteen. Se on tosin riski jos vapaa kassavirta ei kasva.

Tilanne ei vielä ole huolestuttava vaikka yhtiö joutuukin jossain vaiheessa toteamaan, että osinkoja ei voida kasvattaa jos tulos ei parane.

Oma yhteenveto

Telenor on mielestäni vakaa yhtiö millä on paljon kasvupotentiaali, mutta myös riskejä. Riskien toteutuessa voi yhtiö kärsiä, mutta sen kaatuminen on epätodennäköistä. Mielestäni Telenor tarjoaa hyvän pitkänajan sijoituskohteen mikä sopii omaan sijoitustyyliini hyvin.

Telenorin liiketoimintojen yksinkertaisuus tekee myös toiminnan ja tulevaisuuden ymmärtämisestä helppoa sijoittajille. Tai ainakin helpompaa kuin esim. lääketieteellisten yritysten kyky innovoida tai autoteollisuus yritysten tulevaisuuden suunnan arvaaminen.

Voi myös olla, että en vain ymmärrä Telenorin liiketoimintaa ja kuvittelen sen yksinkertaiseksi. En kuitenkaan kuvittele, etteikö taustalla olisi hyvinkin monipuolista osaamista. Kaikki tuntuu kuitenkin keskittyvän yhteyksien luomiseen ja niiden tarjoamiseen kuluttajille ja yrityksille. Oman kokemukseni mukaan kuluttaja ja yritys molemmat haluavat lähinnä vain toimivat yhteydet, asiakaspalvelua ja hyvän hinnan.

Eli jos Telenorin yhteydet eivät toimi, liittymien ostot vähenevät nopeammin, kuin kilpailijoilla tai asiakaspalvelu saa vaihtamaan kilpailijalle (wink wink, Elisa), voi sijoittaminen yhtiöön olla huono idea.

Itse vakuutuin, että Telenor voi paikata DNAn vapauttaman paikan portfoliossani ja siirryin yhtiön omistajaksi pienellä positiolla. Lisään todennäköisesti omistustani vielä alkuvuodesta.

Disclaimer: Omistan Telenorin osakkeita. Kirjoitus ei ole sijoitussuositus. En ole sijoitusalan asiantuntija ja kaikki kirjoittamani analyysi on vain omaa tulkintaani.