KONE yritysanalyysi (2019)

KONE on tuskin täysin tuntematon kenellekään. Tämä suomalainen yritys on parhaiten tunnettu hisseistään. Moni ei kuitenkaan tiedä koko tarinaa. Analyysi tavoitteleekin ymmärrystä Koneen nykyisestä liiketoiminnasta ja mitkä sen tulevaisuuden edellytykset ovat, vai onko niitä?

Lyhyt katsaus historiaan

Aloittakaamme vuodesta 1908, kun Helsinkiin syntyy uusi konepaja, Tarmo. ”Vaatimattomissa olosuhteissa syntynyt yritys” rekisteröidään vuonna 1910 osakeyhtiöksi Strömbergin tytäryhtiönä ja nimeksi valikoituu KONE Osakeyhtiö.

Yhtiö aloitti Strömbergin vanhojen moottoreiden kunnostamisen ja myymisen entisessä tallirakennuksessa. Se myös toi maahan ja asensi ruotsalaisia hissejä Graham Brothersilta.

Vielä 1914 Suomi kuului Venäjään ja yhtiö päätyikin valmistamaan kymmenen miljoonaa messinkihylsyä Venäjän armeijalle. Se nosti KONEen liikevaihtoa ja mahdollisti yhtiön kasvamisen kymmenestä henkilöstä kuuteensataan.

Vaikka ensimmäisen maailmansodan aika rasitti Suomen taloutta, onnistui KONE aloittamaan omien hissiensä valmistuksen ja myymisen jo vuonna 1918. Vaikka silloinen määrä olikin vaivaiset neljä kappaletta.

Vuoteen 1924 mennessä yhtiö onnistui myydä vain 100 kappaletta. Samana vuonna emoyhtiö Strömberg oli ajautumassa konkurssiin, mutta liikemies Harald Herlin huomasi tytäryhtiö KONEen olevan kannattava ja jopa arvokkaampi, kuin emoyhtiönsä. Hän päättikin ostaa yhtiön ja vuonna 1924, KONEesta tuli itsenäinen yhtiö ja puheenjohtajaksi Harald Herlin.

Vuonna 1928, hissejä valmistettiinkin jo yksi päivässä. Samana vuonna Heikki Herlin nousi KONEen johtokuntaan, aloittaen perheyrityksen aikakauden.

1930-luvun alussa hissimarkkina oli Suomessa vielä pieni. Suuri lama oli vaikeuttanut liiketoimintaa hissimarkkinoilla ja hyvästä alusta huolimatta vuoteen 1939 mennessä KONE oli myynyt vasta 3000 hissiä kokonaisuudessaan. Joten yhtiö jatkoi perinteitä valmistaen ammuksia sotaa varten, mutta onnistui samalla ylläpitämään vähäistä hissiliiketoimintaa. Se myös aloitti teollisuusnostureiden valmistuksen kompensoidakseen hissien heikkoa tilannetta.

Sotakorvaukset vauhdittivat jälleen KONEen tuotantoa, kun se toimitti Suomen valtion kustantamana 108 hissiä, 202 teollisuusnosturia ja 265 nostinta Neuvostoliitolle.

1964 KONE alkoi suunnitella uutta hissitehdasta Hyvinkäälle ja 1967 uusi hissitehdas avattiin korvaamaan Helsingin ahtaaksi käynyttä tehdasta. Tuotantokapasiteetti nousi 2000 hissiin vuodessa ja se ylitti markkinan kysynnän kaksikertaisesti.

1967 Yhtiö myös listautui Helsingin pörssiin.

Seuraavana vuonna 1968, tapahtui kansainvälisten markkinoiden läpimurto, kun yhtiö osti ASEAn hissiliiketoiminnan Ruotsista. Yhtiö pääsi kerralla myös muihin pohjoismaihin ja nousi kerralla Pohjois-Euroopan markkinajohtajaksi hissimarkkinoilla.

Vuonna 1974 kansainvälistynyt KONE otti seuraavan askeleensa kohti laajempaa kansainvälistymistä, ostamalla Westinghousen Euroopan hissiliiketoiminnan. Kyseessä oli todella merkittävä kauppa, koska yhtiön kansainvälinen hissiliiketoiminta kasvoi taas kertaheitolla yli kaksi kertaa suuremmaksi. Meni vain 4 vuotta, kun kannattamattomana ostettu Euroopan liiketoiminta oli käännetty kannattavaksi.

Seuraavat vuodet kehitettiin uutta ja parempaa teknologiaa:

1976 – Testitorni 7 m/s liikkuville hisseille

1977 – Suunnittelu omille liukuportaille

1978 – Uusi sähkömoottoritehdas

Innovointi jatkui 1980-luvulla ja yhtiö perusti ”huippuluokan tuotekehitysyksikön” Hyvinkäälle.

1980-luvun lopussa tuoteportfolio oli paisunut niin monipuoliseksi, että johtoryhmällä oli vaikeuksia pitää epäyhtenäinen liiketoiminta tehokkaana.

1993-1995 vuodet olivat nykyisen mielikuvan kannalta tärkeät. Niiden aikana KONE luopui kaikista muista liiketoiminnoistaan paitsi hisseistä ja liukuportaista. Syynä oli kustannusten tehostaminen.

Konecranes irtautui yhtiöstä 1994, eikä se ole sen jälkeen kuulunut Koneen omistuksen piiriin.

2002 vuoteen mennessä KONE oli ostanut useita yrityksiä ja laajentunut jopa Kiinan markkinoille. Sinä vuonna se osti suomalaisen monialayrityksen Partekin mikä oli jälleen yhtiötä itseään suurempi yritysvaltaus. Se oli osa tärkeitä askelia, että yritys onnistui nopeaan laajentamiseen kasvavilla markkinoilla Kiinassa, Intiassa, Venäjällä ja Lähi-idässä.

2005 yhtiö erotti Cargotec Oyj:n omaksi yhtiökseen.

Vuonna 2010, KONE vietti 100-vuotisjuhlavuottaan tuhannessa toimipaikassaan työllistäen 34 000 ihmistä ja toimittaessa lähes 60 000 hissiä ja liukuporrasta vuodessa.

Vuosi 2014 aloitti KONEen nykyisen toimintamallin palkkaamalla uuden toimitusjohtajan. Toimintamallia voimme kuvata sloganilla ”Improving the flow of urban life”.

Monipuolisemman katsauksen ja lähteen historiatiedolle löydätte KONEen sivuilta osoitteesta: https://www.kone.com/fi/yhtio/historia/

KONE numeroina

Nyt kun yhtiön historia on käyty läpi, on jälleen aika tylsistyä numeroiden parissa. (Pahoittelen osion ajoittaista sekavuutta. Johtunee siitä, että kirjoitin sitä samalla, kun kävin lukuja läpi. Seuraavat osiot ovat toivottavasti selkeämpiä.)

Yhtiö julkaisi vuosituloksensa ensimmäisten pörssiyhtiöiden joukossa. Voimmekin katsoa yrityksen viime vuoden lukuja sen sijaan, että kävisimme läpi osavuosituloksia.

Vuonna 2018 KONEen liikevaihto kasvoi 3,1% (vertailukelpoinen 6,3%), ollen 9070,7 miljoonaa Euroa.

Sen oikaistuliikevoitto kuitenkin laski 7,8%, ollen 1112,1 miljoonaa Euroa.

Tilikauden voittona yhtiö raportoi 845,2 miljoonaa Euroa, eli 12% laskua viime vuoteen verrattuna.

Ei ihme, että kurssi ei ole noussut vuoden aikana, kun sijoittajat näkevät punaista.

Omavaraisuusastekin on laskenut 0,1 prosenttiyksikköä ja se on nyt 49,9%.

Mistä tuloksen lasku johtuu?

Niin kuin yleisestikin, minua ei kiinnostaa yhden vuoden tulos itsessään, mutta haluan silti selvittää mistä lasku mahdollisesti johtui.

Luonnollinen aloittamispaikka tarkistukselle on tilausten määrässä. Tilausten määrä (eivät sisällä huoltosopimuksia) on pysynyt lähes samana kolme viimeistä vuotta. Vaihtelua on ollut noin +/- 2%. Kyse on tuskin siis tilausten vähenemisestä.

Seuraavaksi hyvä paikka on tarkistaa yhtiön oma julkinen selvitys. Mikä usein osoittautuu epämääräiseksi, jos erittäin painavia syitä ei ole. Eikä tämä kerta ole poikkeus.

Yhtiö itse toteaa perusmantralla: valuuttojen kurssit vaikuttavat (40 miljoonaa €), Accelerate ohjelma maksaa (70 miljoonaa €) ja sijoitusten korkotuotot olivat 10 miljoonaa pienemmät kuin viime vuonna. Eli ei yhtäkään varsinaista syytä laskulle. Koska liiketoiminnan ei pitäisi reagoida kuluerien mukaan, niitä on joka vuosi.

Seuraavaksi on hyvä tarkistaa investoinnit. Jos investoinnit kasvavat merkittävästi niin se on mielestäni hyvä syy tuloksen laskulle yhtenä tai muutamana vuonna, kuhan se ei ole trendinomainen kehitys yrityksessä. Silloin se tarkoittaisi, että investoinnit menevät väärään paikkaan.

Investoinneistakaan emme löydä syytä laskulle, koska investoinnit ovat oikeastaan laskeneet. Mikä puolestaan on hieman huolestuttavaa. Yksi asia minkä kehitystä täytyy jäädä seuraamaan. Jos investoinnit jatkavat laskuaan niin yritys tuskin menestyy jatkossakaan.

Tämä johtikin tutkimaan muiden vuosien investointeja mistä selvisi, että investointien kehitys on ollut seuraavanlainen (laskin prosentit itse, eli on mahdollista, että luvuissa on virheitä):

2008 – 134,4 M€ (2,92% liikevaihdosta)

2009 – 92,5 M€ (1,95% liikevaihdosta)

2010 – 210,7 M€ (4,22% liikevaihdosta)

2011 – 237,1 M€ (4,54% liikevaihdosta)

2012 – 287,9 M€ (4,59% liikevaihdosta)

2013 – 157,0 M€ (2,26% liikevaihdosta)

2014 – 154,8 M€ (2,11% liikevaihdosta)

2015 – 157,6 M€ (1,82% liikevaihdosta)

2016 – 226,6 M€ (2,58% liikevaihdosta)

2017 – 151,3 M€ (1,69% liikevaihdosta)

2018 – 139,8 M€ (1,54% liikevaihdosta)

Tilanne on ensivaikutelmalta vähintäänkin huolestuttava. Investoinnit ovat alhaisimmillaan kymmeneen vuoteen samaan aikaan, kun nettotulos on alhaisimmillaan sitten vuoden 2014.

Perus käsitykseni tilinpäätöksistäni on, että investointeihin kuuluu kaikki kehityskulut, mukaan lukien tuotekehitys ja tutkimus. Siitä seurasikin, että ensivaikutelmani oli hyvin huolestunut, kun investointeja vähennetään nousukautena. Vaikka investoinnit eivät välttämättä itsessään ole syy tuloksen laskuun, niiden leikkaaminen ei ainakaan edesauta tilannetta, jos niihin lukeutuu kehitysmenot jne. Tietenkin on mahdollista, että investoinnit on ohjattu tehokkaammin tuottaviin asioihin.

Olin jo lähes todennut, että ehkä KONEeseen ei enää kannatakaan sijoittaa tämän perusteella, kunnes jatkoin tutkimista.

Yhtiö raportoi investointien alle ”Käyttöomaisuuden, leasingsopimusten ja yritysostojen” investoinnit. Tutkimus- ja kehitysmenot ovat kirjattu erilliseen kohtaan. *Huokaus ja helpotus*

Tuotekehityksen ja tutkimuksen menot viimeiseltä kymmeneltä vuodelta on listattu alapuolella (prosentit ovat yhtiön itse antamia):

2008 – 58,3 M€ (1,3% liikevaihdosta)

2009 – 62 M€ (1,3% liikevaihdosta)

2010 – 70,9 M€ (1,4% liikevaihdosta)

2011 – 82,5 M€ (1,6% liikevaihdosta)

2012 – 86,1 M€ (1,4% liikevaihdosta)

2013 – 96,5 M€ (1,4% liikevaihdosta)

2014 – 103,1 M€ (1,4% liikevaihdosta)

2015 – 121,7 M€ (1,4% liikevaihdosta)

2016 – 140,5 M€ (1,6% liikevaihdosta)

2017 – 158,4 M€ (1,8% liikevaihdosta)

2018 – 164,0 M€ (1,8% liikevaihdosta)

Tämä lista näyttää enemmän siltä mitä odotinkin. Vaikka yhtiön vuosikatsaus esim. vuodelta 2016 toteaakin: ”Investoinnit olivat pääasiassa investointeja tutkimukseen ja kehitykseen, tietojenkäsittelyn, operatiivisen liiketoiminnan sekä tuotannon välineisiin, tiloihin ja laitteisiin”. Niin mitä ilmeisimmin, investoinnit eivät kata tuotekehitysmenoja. Ei voi mitenkään olla, että 2018 tuotekehitysmenot olisivat suuremmat, kun investoinnit jos ne kuuluisivat investointeihin.

Voimme siis todeta, että suunta kokonaisinvestoinneilla on oikea.

Mielestäni tuotekehitys- ja tutkimusmenot ovat KONEen kaltaisella yrityksellä erittäin tärkeitä. Jos näissä näkyisi ”investointien” kaltainen laskeva trendi, niin olisin hyvin huolissani (kuten olen suomen koulutuksesta tulevaisuudessa, jatkuvien leikkausten seurauksena).

Voimme kuitenkin nähdä tilastoista, että edes yrityksen kehityskulut eivät ole voineet syödä tulosta. Jatkakaamme siis selvittämistä.

Kulut ovat kasvaneet kaikilla osa-alueilla

Voisi ehkä pitää itsestäänselvyytenä tutkia yhtiön kulurakennetta, mutta itse päädyin siihen vasta viimeisenä.

KONEen kulut ovat kasvaneet jokaisella alueella, mutta eniten ne ovat kasvaneet välittömissä materiaali- ja alihankintakuluissa. Niiden osuus kuluista on noin 400 miljoonaa euroa suurempi kuin aikaisempana vuonna. Se on tarpeeksi suuri erä kattamaan koko nettotulojen eron vuosien välillä lähes neljä kertaa. Ehkä niillä USAn tulleilla on jotain vaikutusta?

Tutkimalla kuluja kvartaalien välillä, voimme todeta kulutaakan lähteneen kasvuun jo heti ensimmäiseltä kvartaalilta. Q1 aikana kuluja kirjattiin 100 miljoonaa enemmän kuin aikaisempana vuotena. En tiedä mistä tämä on johtunut, varmaan jokin kertaluonteinen erä.

Kulujen määrä kuitenkin ylitti aikaisemman vuoden kulut jokaisessa kvartaalissa lähes 100 miljoonaa mikä viestii vahvasti tilanteen muutosta hankintakustannuksissa mitkä eivät ole olleet yhtiön toimintojen vaikutuspiirissä ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Olisikin ehkä huolestuttavampaa, jos yhtiö olisi lyönyt kulukurin päälle täysillä heti tilanteen muututtua vaikuttaakseen tilinpäätökseen lyhyellä tähtäimellä.

Lukujen läpikäyminen on vakuuttanut ainakin itseni siitä, että KONEen liiketoiminnassa ei ole mitään ihmeellistä, päinvastoin kehitys on varsin lupaavaa ja voimme odottaa kasvun jatkuvan, kun kulutilanne paranee.

On kuitenkin seurattava yrityksen ratkaisua tässä asiassa. Hätiköidyt päätökset saattavat rokottaa pitkällä tähtäimellä. Toivon siis, että yhtiö suhtautuu esim. USAn ja Kiinan tilanteeseen rauhallisesti ja loogisesti.

KONEen liiketoiminta nykyään

Nyt kun ymmärrämme mihin rahat menevät ja miten paljon sitä tulee, niin onkin aika katsoa oikeasti mielenkiintoisia asioita. Mitä KONE tekee?

KONE itse kertoo lyhyesti olevansa hissejä, liukuportaita ja automaattiovia valmistava yhtiö, joka myös tarjoaa ratkaisuja laitteiden huoltoon ja modernisointiin laitteiden koko elinkaaren ajan.

Moni tietääkin, että yhtiö tekee paljon hissejä ja on saattanut törmätä yhtiön liukuportaisiin ja pitkiä matkoja kulkeviin liukukäytäviin. Myös automaattiovet mitä näkee usein hotellien auloissa ovat välillä KONEen tekemiä. Moni ei kuitenkaan tiedä, että näiden laitteiden myynti on vain 53% yhtiön liikevaihdosta.

Vaikka puoletkin liikevaihdosta on paljon, varsinkin KONEen kokoisella organisaatiolla on yritys pyrkinyt kasvattamaan uusien laitteiden myyntiä ja huolto- ja modernisointitoimintaa tasaisesti.

Olen tutkinut yritystä lyhyesti aikaisemminkin ja oma käsitykseni on ollut, että huolto- ja modernisointiliiketoiminta olisi viime vuosina syntynyt liiketoiminta segmentti. Nyt kuitenkin päätin tarkistaa asian ja totesin, että esim. 2006 yhtiön liikevaihdosta vain 41% tuli uusien laitteiden myynnistä ja loput oli jo silloin tullut huollosta ja modernisoinnista.

Yhtiöllä alkaakin olemaan jo pitkä historia ”palveluliiketoiminnassa”, termi millä he sitä vielä 2005 kutsuivat. Vuonna 2006 palveluliiketoimintaa alettiin kutsumaan huolto- ja modernisointitoiminnaksi ja 2008 huolto ja modernisointikin eroteltiin jo selvästi erillisiksi osa-alueiksi.

Yhtiö on siis lisännyt uusien laitteiden myyntiä hitaasti, mutta samalla vahvistanut huolto- ja modernisointipalvelujaan.

Huolto osana asiakaskokemusta

KONEen nykyisen toimintamallin ydin on tarjota asiakkaille kokonaisvaltaisia ratkaisuja laitteiden ostohetkestä aina laitteiden elinkaaren loppuun, joskus kaukana tulevaisuudessa.

Osana tätä toimintaa yhtiö pyrkii myymään myös huoltopalvelun aina uuden laitteen yhteydessä. Omien sanojensa mukaan yritys myös onnistuu tässä suurimmaksi osaksi. Huoltotoiminta olikin 33% yhtiön liikevaihdosta vuonna 2018.

Hissit ja muut yhtiön laitteet ovat tyypillisesti kovassa käytössä ja pienetkin viat ovat haitallisia käyttäjien kokemukselle. Siksi on tärkeää, että hissin ostaja ymmärtää, että kannattaa ostaa myös huoltopalvelu hissin yhteydessä. On sekä asiakkaan, että KONEen etu, jos vialliset hissit saadaan korjattua nopeasti tai vielä parempi jos niiden viat saadaan ennaltaehkäistyä. Siksi on todella tärkeää yhtiön brändillekin, että huolto on hoidettu asiallisesti.

Vaikka yhtiö haluaisi aina myydä oman laitteen, ei se välttämättä onnistu siinä aina. Tämä ei kuitenkaan ole KONEelle deal breaker, vaan se suostuu myös hoitamaan muiden huonompien (*hehe*) laitteiden huollot.

Huoltoja tehdään sopimuspohjaisesti eli ymmärtääkseni: yritys X ostaa huoltosopimuksen KONEelta ja saa vastineeksi tietyn ylläpidon ja valmiuden ongelmatilanteisiin. Tällaisiin sopimuksiin tyypillisesti kuuluu sekä x määrä huoltotunteja kuukaudessa/ jaksossa/ vuodessa ja lisäksi ylimääräisen työn ennalta määritetty hinta.

Oli sopimukset KONEen päässä määritelty miten vain, niin ilmeisen hyviä neuvottelijoita yhtiöllä ainakin on. Itse en nimittäin muista, että olisin ollut ongelmissa yhtiön laitteiden kanssa, vaikka muiden yhtiöiden hissien toimivuus on jatkuva ongelma, kun ne vanhenevat. Ilmeisesti yhtiö on onnistuntu myymään palveluita oikealla tavalla, niin että käyttäjä ei kohtaa hajonnutta laitetta kovin usein ja jos kohtaa, niin se on usein kilpailijan. Tosin tämä on vain oma mielikuvani (kertoo myös brändin positiivisesta mielikuvasta).

Modernisointi tarjoaa vaihtoehdon uusimiselle

Ei ole mikään salaisuus, että hissit ja muut laitteet mitä KONE myy ovat varsin hintavia. Ne ovat nykyään kuitenkin lähes välttämätön osa uusien yhteiskäyttö/ julkisten rakennusten suunnitelmia. Kuka ostaisi uuden kerrostaloasunnon minkä rakennuksessa ei olisi hissiä? Kuka vierailisi uudessa kauppakeskuksessa missä toiseen kerrokseen pääsee vain portaita pitkin?

Ne vanhemmat rakennukset missä näihin ratkaisuihin on upotettu rahaa jo vuosikymmeniä sitten ovat nyt uuden ongelman edessä. Laitteet mitä ostettiin 60-90-luvulla, eivät enää ole millään mittarilla moderneja. Ne näyttävät vanhoilta, pelottavat käyttäjiä ja saattavat olla varsin epäkäytännöllisiä uusiin verrokkeihin verrattuna. Mikä pahinta, uusi hissi ei millään mahdu vanhan rakennuksen budjettiin!

Ratkaisu on onneksi olemassa: modernisointi. Tämä varmastikin kasvava markkina-alue kattoi 14% yhtiön liikevaihdosta vuonna 2018. Sen merkitys ei katoa lähivuosina, koska hissit ovat vain yleistyneet viimeisten vuosikymmenten aikana samaan aikaan, kun ihmisten käsitys tyylikkäästä ja modernista on muuttunut ja teknologia on kehittynyt räjähdysmaisesti.

Nykyään, kun käyttäjä astuu 60-70 -luvun hissiin, tulee helposti lievä ahdistus. ”Kai tämä nyt ylös saakka menee vaikka sisältä se näyttääkin enemmän vaatekaapilta kuin hissiltä”. Ilmiötä ei rakennuksen omistajana kannata ottaa lievästi, koska pian sinulla on kallis laite mitä kukaan ei käytä ja asiakkaat vierailevat mieluummin lähistöllä missä olo on turvallisempi.

Onneksi KONE on keksinyt, että näitä ilmiöitä voi lieventää suhteellisesti pienillä muutoksilla. Esimerkiksi hissien sisätiloja voidaan modernisoida tekemällä niistä uusien hissien näköisiä. Ulkonäkö ei ole ainut asia mitä voidaan muuttaa, vaan erilaiset teknologiset lisälaitteet mahdollistavat pienellä vaivalla lähes samanlaisen kokemuksen hissistä kuin moderni vastaava. Esimerkiksi uusimalla ”ohjausyksikön” (tai mikä lie), saadaan hissi reagoimaan samalla tavalla, kuin uudempi vastaava. Koko mekanismia ei täten tarvitse uusia eikä hissikuilua tarvitse rakentaa uusiksi.

Suhteellisen pienillä muutoksilla saadaan valtavia eroja aikaisiksi vanhoihinkin laitteisiin.

Laitteet liiketoiminnan ytimenä

Kuten kaikki jo tietävät, laitteet ovat KONEen liiketoiminnan ydin. Kovin moni ei välttämättä kuitenkaan pysähdy miettimään miten hienosti yhtiö on onnistunut rakentamaan laajan ekosysteemin laitteidensa ympärille.

Nykyään, kun yhtiö myy hissin, homma ei toimi niin, että asiakas Olli Ostaja soittaa ja KONEen asiakaspalvelusta vastaa Anna Asiakaspalvelija ja kysyy ”Kuinka monta hissiä saisi olla ja tuleeko siihen huolto vai pyöräytetäänkö onnenpyörää?”. Ei todellakaan.

Homma toimii niin, että asiakkaan hankintavastaava päätyy yhteyteen KONEen kanssa. En tiedä toimiiko asia yleensä niin, että asiakas ottaa yhtyettä yhtiöön ja sitten sovitaan tapaaminen vai, että KONE kuulee uudesta hankkeesta ja myyntimiehet soittelevat hankevastaavalle. Voi olla, että kumpaakin tapahtuu.

Joka tapauksessa yhtiö ja asiakas istuvat pöydän ääreen ja aloitetaan keskustelut. Keskusteluissa kartoitetaan asiakkaan hissien tarve ja selvitetään lisäarvoa tuovat mahdollisuudet. Mitä suurempi asiakas, sitä todennäköisemmin homma etenee jonkinasteiseen kilpailutusasetelmaan.

Koska KONE tietää miten asiat hoidetaan, selvittää KONE asiakkaalle miksi ei riitä, että ostetaan hissi ja laitetaan se ”tuohon” (*tökkää sormella ensimmäiseen kohtaan rakennussuunnitelmassa*).

Vuosien kokemuksella KONE tietää, että heidän laitteensa eivät ole pelkästään välineitä millä pääsee pisteestä A pisteeseen B rakennuksen sisällä. Esimerkkinä mainittakoon: huonosti aseteltu hissi jossain rakennuksen perällä tarkoittaa, että ihmiset käyttävät portaita ja ärsyyntyvät, kun rakennuksessa ”ei ole” hissiä.

Tästä syntyy yhtiön ”people flow” käsite. Heidän laitteensa mahdollistavat ihmisten mutkattoman kulun rakennuksissa, mutta vain jos kaikki muuttujat on otettu huomioon. Lisäarvoa asiakkaalle syntyy siis jo suunnitteluvaiheessa, kun KONE auttaa asiakasta ymmärtämään mihin hissi pitää sijoittaa.

Vaikka muutkin valmistajat voivat tarjota vastaavaa palvelua ja varmasti yrittävätkin tarjota. On tilanne sama, kuin IT-palveluissa. Ei riitä, että sanot tietäväsi mitä teet, jos sinulla ei oikeasti ole mitään edellytyksiä tehdä asiaa paremmin, kuin muut.

Yhtiön nykyinen strategia

Vuodesta 2014 saakka, KONE on rakentanut yhtiötä enemmän ja enemmän kohti käyttäjän ymmärrystä. Siitä on syntynyt uutta konsultoivaa liiketoimintaa mikä ei vielä ole eriteltynä edes vuosikertomuksessa, mutta on luettavissa rivien välistä.

Yhtiön strategiaan kuuluu paras käyttäjäkokemus. Se syntyy vain ymmärtämällä asiakkaita ja asiakkaiden tarpeita.

Ymmärtämällä miten ihmiset käyttävät ja haluavat käyttää yhtiön laitteita on kaiken keskipisteessä menestyksen kannalta. Ei enää riitä, että sinulla on hissi. Kaikilla muillakin on hissi. Nykyään oletuksena on, että sinulla on hissi siellä missä asiakas haluaa, että hissi on vaikka asiakas ei edes tiedä haluavansa, että se on siellä.Mutkaton kokemus syntyy, kun ihmisten kulkeminen (people flow) sujuu, kuin itsestään.

En ole käynyt katsomassa uudessa REDI ostoskeskuksessa, miten huonosti asiat ovat siellä hoidettuna, mutta tarinoiden perusteella se on malliesimerkki siitä mitä käy, kun ihmisten kulkemiseen ei ole panostettu.

 Haluaisinkin tietää, onko kyseisessä ostoskeskuksessa käytetty KONEen tuotteita vai kilpailijan? Tosin eivät hissit tai liukuportaatkaan pelasta, jos pohjarakenne on tarkoituksella suunniteltu hankalaksi, niin kuin joku jossain lehdessä kauppakeskuksesta totesi. Kauppiaat kuulemma haluavat sitä, kun ihmiset joutuvat kävelemään IKEAn tavoin kaikkialta.

Visio paremmasta

Uskonkin, että KONEen visio:

” …tarjota paras käyttäjäkokemus tarjoamalla asiakkaille ja loppukäyttäjille helppoutta, tehokkuutta ja elämyksiä. Menestymme asiakkaan kanssa -strategian mukaisesti KONEen tavoitteena on erottautua kilpailijoista entistä selkeämmin asettamalla asiakkaiden ja käyttäjien tarpeet kaiken kehittämisen keskiöön. KONE nopeuttaa uusien palveluiden ja ratkaisujen tuontia markkinoille tekemällä läheisempää yhteistyötä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.”

tarkoittaa, että tulevaisuudessa yhtiö haluaa olla konsultoiva rakennuskumppani yhä useammalle rakennusyhtiölle ja sitä kautta rakentaa entistä vankempi arvo sekä asiakkaille, että käyttäjille. Toteuttamalla tätä suunnittelun alkuvaiheesta aina rakennusten elinkaarien loppuun saakka.

Vision toteutumisedellytyksenä on, että KONE jatkaa samaa mallia ja saa solmittua huoltosopimukset laiteen myynnin yhteydessä mikä mahdollistaa alkuperäisen suunnitelman toimivuuden. Jos laite pysyy toiminnassa niin se ajaa asiansa ja jos huoltotoiminnassa huomataan, että jokin on aina vialla, voidaan asiaan perehtyä ja miettiä ratkaisua.

Laajasta omien laitteiden huoltoverkostosta syntyy myös korvaamatonta dataa eri laitteiden toimivuudesta mitä voidaan jälleen käyttää parantamaan uusia laitteita ja parantamaan vanhoja laitteita ja ennaltaehkäisemään niiden vikoja.

KONE itsekin toteaa vuosikatsauksessaan, että huoltosopimukset helpottavat modernisoinnin myyntiä. Mikä tarkoittaa jälleen, että myynnin ekosysteemi ruokkii itse itseään. Kun myyt laitteen, voit myydä huollon helpommin. Kun myyt huollon, voit myydä modernisoinnin/ lisälaitteen helpommin. Huollon avulla tiedetään milloin asiakkaalle kannattaa ehdottaa modernisointipalveluja ja miten se hyödyttäisi asiakkaan omaa liiketoimintaa, jos hän investoisi omistamiinsa laitteisiin.

Ei voi muuta todeta, kuin: ”Aivan mahtava liiketoiminta.”.

Innovaatiot pitävät huipulla

Koneen vaikuttavuudelle ei näy loppua. Jos numerot tai liiketoiminta ei vakuuta, niin viimeistään sen kyky innovoida ja kehittää uutta pitäisi sykähdyttää.

Olenkin jo käynyt läpi paljon siitä, miten yhtiön liiketoiminta ruokkii uuden kehittämistä ja miten uutta saadaan myytyä. Katsotaan kuitenkin vielä yhtiön innovointitapoja.

Yhtiön kehitystoimintaa voidaan nimittää hyvin ”design orientoituneeksi”. Vaikka yhtiössä on varmasti paljon suomalaisille tyypillistä ”tehdään nyt vain”, on yhtiö myös muokannut innovaatio prosessiaan. Sen ratkaisut eivät enää painotu teknisiin oivalluksiin, kuten MonoSpace® hissien EcoDisc® teknologiaan, mitkä ovat varmasti olleet hienoja teknisiä keksintöjä, mutta jos ollaan rehellisiä niin: ”mikä hemmetti on monospace hissi ja miksi minä sellaisen haluaisin?”.

On hyvin tyypillistä, että Suomessa tehdään teknologisia edistyksiä, kuten kännykästä koko kansalle edullinen väline, mutta sitten tulee Apple joka sanoo, että otimme tuon mahtavan teknologian, mutta nyt joku myös haluaa sen.

Design onkin ollut pitkälti väheksytty osa-alue teknologia yrityksissä, mutta se on heräämässä kovaa vauhtia. Kirjoitinkin design indeksistä kirjoituksen jonkin aikaa sitten. Löydät kirjoituksen täältä.

KONE on viimeisten vuosien aikana tuonut enemmän ja enemmän palvelulähtöistä ajatusmallia myös innovaatioihinsa ja se uudistaa toimintatapaansa kovaa vauhtia kohti käyttäjälähtöistä suunnittelua. Koneen People flow, mistä olen maininnut monta kertaa, on osa tätä kokonaisuutta.

Miksi tehdä nopeampi moottori hissiin, jos käyttäjät tuntevat pahoinvointia liian nopeasti kulkevassa hississä? Miksi ei keskityttäisi tekemään hissimatkasta mukavampi sen sijaan? Tästä on kyse.

Ymmärtämällä ensiksi mitä käyttäjä haluaa ja sitten muotoilemalla siihen sopivan innovaation, on nykyinen lähestymistapa mitä yhtiö noudattaa. Ainakin niin he mainostavat.

Mielestäni tämä on jälleen yksi ”no-brainer” liiketoiminnoissa ja siihen ollaan heräämässä vasta nyt. Viimeisin herääjä oli Tieto, joka julkaisi tuloksensa yhteydessä uuden strategian mikä tulee keskittymään Design -liiketoiminnan kasvattamiseen.

Tulevaisuudessa siis KONEen innovaatiot menevät suuremmalla todennäköisyydellä nappiin, eikä resursseja tuhlata niin paljon turhan kehittämiseen, kuin ennen. Ylimääräiset resurssit voidaan ohjata tuotteliaampiin innovaatioihin tai uusiin kokeiluihin. Koska maailma ja ihmisten tarpeet muuttuvat kokoaika, on hyvin tärkeä pysyä perässä ja kun innovointi ohjataan sinne missä muutos tapahtuu, eli ihmisiin, niin tulokset ovat parempia, piste.

Riskit kulkevat aina mukana

Lopuksi käydään nopeasti vielä läpi yhtiön riskit. Ne ovat mielestäni aika tyypilliset.

Riski numero yksi: maailmanloppu. No ehkä ei nyt ihan, mutta hieman kärjistäen maailman talouden tilanne on jokaisen kansainvälisen ja kotimaisen yrityksen riski. Siihen voidaan varautua vain rajallisesti, mutta paras tapa on jatkaa innovointia myös vaikeissa tilanteissa. Tilanteet menevät usein ohi, mutta jos tippuu kärryiltä siinä vaiheessa niin kiinni saaminen on aika vaikeaa.

Johdon päätökset ja ymmärrys on ehkä suurin riski mitä KONEella on. Se muovaa toistaiseksi liiketoimintaansa paremmaksi ja vahvemmaksi, mutta Trumpin kaltainen johtaja voisi kääntää koko yhtiön kelkan alamäkeen. Lyhyellä tähtäimellä myyntiluvut voitaisiin saada kasvuun perinteisillä liiketoiminnan muutoksilla, mutta niiden vaikutus takautuvasti uhkaisi koko brändiä.

KONE on kuitenkin perheyhtiö edelleen, eli niin kauan kuin Herlinit vaikuttavat johdossa niin uskon, että yhtiön tulevaisuuden näkymät pysyvät kauaskantoisina.

Yhtiöllä on myös muista yrityksistä kertyviä riskejä kuten toimituksia hidastavat tai peruvat muutokset muissa yrityksissä. Tai asiakkaiden säästötalkoot. En usko, että KONE kilpailee halvimmalla hinnalla vaan kokonaisuuksilla. Siksi taloustilanteet saattavat sokaista ostavia yrityksiä massoittain.

Kyberturvallisuus on myös päivän sana. Jos joku taho päättäisi hyökätä KONEen hissien kimppuun, voisi se aiheuttaa järkyttäviä seurauksia mistä en osaa edes antaa realistista arvausta. Se voisi aiheuttaa pysyvää mainehaittaa ja tilanteen korjaaminen ja korvaaminen voisi tulla todella kalliiksi kerralla. Tämä ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellinen tilanne nykyisten yritysten keskuudessa. Ei auta kuin toivoa parasta.

Onneksi KONE kuitenkin tiedostaa riskin itsekin ja tekee jatkuvasti testauksia ja tutkii mahdollisia ongelmia. Se myös palkkaa omien sanojensa mukaan ulkopuolista konsultointia kyberturvallisuuden edistämiseksi.

Suurin riski KONEella on kuitenkin se, että se ei saisi enää myytyä hissejään syystä tai toisesta. Nykyisten megatrendien (kaupungistuminen ja teknologinen murros) siivellä, kyseinen kauhuskenaario on kuitenkin melko epätodennäköinen.

Lopuksi

Tästä analyysistä tuli mielestäni melko kattava, mutta en yhtään ihmettelisi, jos jotain jäi vieläkin käsittelemättä. Tämän jälkeen voin kuitenkin hyvin mielin todeta, että täytyy katsoa sopiva kohta sijoittaa KONEeseen. Kyse ei ole niinkään siitä, että tuplaako KONE arvonsa salkussa 10 vuodessa (oma vaatimus), vaan milloin muut halvat osakkeet kallistuvat tarpeeksi, että kannattaa ottaa uusi omistus salkkuun.

Toivottavasti saitte analyysistä irti yhtä paljon, kuin itse sain sitä kirjoittaessa! Heräsikö teille uusia ajatuksia KONEesta? Onko vielä jotain mikä olisi mielestänne hyvä ottaa huomioon?

Disclaimer: En toistaiseksi omista KONEen osakkeita. Tämä kirjoitus ei ole sijoitussuositus. Jokaisen tulee itse tehdä omat päättelynsä ja tutkimuksensa yhtiöstä, jos aikoo sijoittaa yhtiöön. En ota vastuuta siitä, jos osa tai kaikki tiedot ovat vääriä. Suurin osa tiedoista on haettu KONEen eri vuosien vuosikatsauksista ja tilinpäätöksistä.