Miksi ostin taas Cityconin osakkeita?
Tajuan välillä tekeväni monet asiat eri tavalla kuin muut. Joskus se tarkoittaa, että en ymmärrä mistä muut innostuvat. Otetaan esimerkkinä, vaikka urheilun katsominen televisiosta (ja siitä maksaminenkin!). Joskus se taas tarkoittaa, että muut eivät ymmärrä mistä itse innostun. Jälleen esimerkkinä voidaan ottaa vaikka sijoittaminen.
En usko, että kyse on siitä, että muut ajattelisivat
asioista juuri eri tavalla kuin mitä itse ajattelen. Luulen, että syy on
enemmän erilainen näkökulma asioihin.
En loppuen lopuksi ylläty hirveästi, että teen jatkuvasti
erilaisia päätöksiä markkinaan nähden myös siitä mihin kannattaa sijoittaa. Mielestäni
sijoittajien keskuudessa kiinnitetään liikaa huomiota siihen miltä tulokset näyttävät
nyt ja miltä ne näyttävät huomenna, jos sama meno jatkuu.
Itse yritän aina kiinnittää huomiota siihen mitä yritys yrittää
saavuttaa tulevaisuudessa. Kiinnitän myös paljon huomiota siihen, miten yritys
suunnittelee sen saavuttavansa ja miten valmis se on muuttumaan saavuttaakseen
sen.
Citycon esimerkki erilaisesta tavasta ajatella
Citycon on hyvä esimerkki, miten yritän hyötyä siitä, että
kiinnitän huomiota asioihin mihin koen, että muut eivät kiinnitä tarpeeksi
huomiota tällä hetkellä. Moni näkee Cityconin heikentyneen tuloksen lopun
alkuna. Siltä se kieltämättä näyttää, kun lukuja katselee.
Ostoskeskuksillekaan ei nähdä minkäänlaista tulevaisuutta ja
pian Amazon lennättää tavarat kotiin viimeisistäkin kaupoista. Alamäki näyttää
varmalta.
Samalla mietitään miten kaupungistuminen lisää väkimäärää
kaupungeissa ja miten rakennusfirmoilla menee lujaa, kun rakentamista riittää. Harva
selväsi pysähtyy miettimään miksi ihmiset sinne kaupunkiin haluavat.
Palvelut synnyttävät uutta liiketoimintaa myös ostoskeskuksille
Palvelut ovat se avainsana. Miksi joku haluaisi asua
keskellä kaikkea kiirettä ja melua, jos he eivät kokisi olevansa lähempänä jotain
muuta. Ihmiset muuttavat kaupunkiin, koska haluavat että ”kaikki” on lähellä. Tämä
kaikki tarkoittaa useimmiten palveluja ja töitä.
Palveluita on: ravintolat, kahvilat, baarit, keilahallit, elokuvateatterit
ja muut asiat mistä tai missä ihmiset maksavat saadakseen vastineeksi yleensä
jotain muuta kuin materiaa. Niiden tarve tulee vain lisääntymään, jos
kaupungistuminen jatkuu. Mihin ne sijoitetaan? Todennäköisesti keskuksiin,
koska kuka haluaisi käydä kahvilla kaupungin toisella puolella ja mennä
elokuviin kaupungin toiselle puolelle.
Tiettyyn pisteeseen saakka palvelut voivat olla
kerrostalojen pohjakerroksessa jne. Tulee kuitenkin vastaan piste, milloin palveluita
halutaan enemmän. Ei enää tyydytä siihen samaan ravintolaan, halutaan
vaihtelua. Kaikki eivät enää edes mahdu siihen kivaan hipsteri baariin. Siinä
vaiheessa on mukavaa, jos vaihtoehtoja on ympärillä paljon.
Ostoskeskukset muovautuvatkin juuri siihen suuntaan mihin
kehitys kulkee. Ei ole esim. Cityconin ongelma, miten vuokralainen rahansa
tekee. Muutos saattaa rokottaa ostoskeskuksiakin aikansa, kun kauppojen
vaihtuvuus suurenee ja ostoskeskukset etsivät paikkaansa muuttuvassa
maailmassa. Sillä välin ei auta kuin edesauttaa muutosta ja miettiä mihin
maailma on menossa.
Citycon on tässä oiva esimerkki. Se on aloittanut portfolionsa
mylläämisen. Se luopuu syrjäseutujen ostoskeskuksista ja investoi merkittäviä
summia kasvukeskuksiin rakentamiseen. Asiakkaiden ja asiakkaan asiakkaiden ei
siten tarvitse päättää sijoittuuko sinne missä muut kaupat/palvelut ovat vai
sinne missä ihmiset ovat, kun kaikki on samassa paikassa.
Vaikka olisin väärässä
Vaikka en tietäisi mistä puhun, kun analysoin megatrendien vaikutusta
kauppakeskusten tulevaisuuteen. En ole ainut, kuka on ostanut paljon Cityconia
viime aikoina. Yhtiön pääomistaja Gazit Globe omistaa jo 48,5% koko yhtiöstä ja
on jatkanut osakkeiden ostoa useamman kuukauden.
Jos Gazit Globe jatkaa ostoja, se saavuttaa inderesin laskelmien
mukaan 50% osuuden yhtiöstä muutaman kuukauden päästä. Mikä puolestaan
tarkoittaisi sitä, että Gazit Globen pitäisi tehdä ostotarjous koko
osakekannasta.
Toivon, että asia ei etene siihen pisteeseen.
Ostin tänään 291 kappaletta Cityconin osakkeita hintaan 1,72€/kpl. Omistamieni osakkeiden keskihintani on ollut noin 1,90€ Nordean mukaan. Mikä tarkoittaa, että mikäli kurssi ei nouse, ostotarjous tehdään ja se menee läpi, voin joutua myymään osakkeeni tappiolla. Syy tähän on, että Gazit Globe voi tehdä tarjouksen noin 1.8€ osake hintaan ja jos tarpeeksi omistajia suostuu siihen, niin loput pakotetaan myymään. Osakehinta 1.8€ määräytyy tarjoajan itse tekemän kalleimman ostohinnan mukaan, oliko se nyt viimeisen puolen vuoden ajalta. Eli jos tarjouksen tekijä on itse ostanut osakkeita hintaan 1.8€/kpl niin se ei saa tehdä tarjousta mikä olisi alle sen.
Toivoa voi, että tarpeeksi omistajia ei hyväksy polkuhintaista tarjousta, mutta kun kurssikin on niin alhainen niin ei voi olla varma.
Oli miten oli, jos yhtiön johtoryhmä ostaa osakkeita, se
usein kertoo yhtiön tulevaisuudesta ja ainakin siitä, että johdolla on myös
omat rahat pelissä. Eli tuskin ainakaan johto uskoo samaan tulevaisuuteen, mitä
markkinat tällä hetkellä ennustavat.
Jää nähtäväksi.
Kommentit
Lähetä kommentti