Velkavivulla vauraaksi (osakesijoittaminen)

Voiko velalla vaurastua? Perinteisesti velka mielletään negatiivisena asiana mitä pitäisi välttää. Asuntolainakin nähdään pakollisena pahana ja kaikki muu velka tiputetaan kategoriaan: ”Ei ikinä”. Samaan aikaan kuitenkin autolainat ja muut kulutusluotot lisääntyvät.

Harva kuitenkaan myöntää ottaneensa kasapäin lainaa. Eihän se pihalla oleva Bemari enää kuulosta niin hienolta jos myöntää maksaneensa sen lainalla. Sitä paitsi, eihän kukaan valmiiksi varakas ota lainaa… vai ottaako?

Mistä pohdinta sai alkunsa?

Havahduin eräänä päivänä pari viikkoa sitten: ”hei nythän markkinat ovat laskeneet, entä jos ne jatkavat laskuaan? Eikö minun ollut tarkoitus ottaa lainaa, jos näin käy?”.

Olen jo pitkään miettinyt, miten hyötyisin parhaiten tulevasta markkinaromahduksesta. Vastaus on sinänsä yksinkertainen: sijoita, sijoita, sijoita. Kun muut myyvät, osta. Mitä enemmän rahaa saa laitettua osakkeisiin, kun pörssi on alhaalla, sitä enemmän hyötyy, kun pörssi taas nousee.

Ongelmaksi omalla kohdallani on kuitenkin muodostunut se, että sijoitan lähes kaiken mitä jää säästöön ja loput säästöt ovat puskurissa tai ASP-tilillä. Eli minulla ei ole säästössä tuhansia mitä voisin kipata markkinoille, kun ne kyykkäävät. Syy tähän on, että en voi mitenkään tietää milloin markkinat laskevat tai nousevat.

Nyt ollaan kuitenkin selvästi tultu alas huipulta. Enkä vieläkään tiedä mitä tulee tapahtumaan seuraavan muutaman kuukauden aikana. Voi olla, että tämä oli vain korjausliike, onhan salkkuni taas reilusti plussalla, vaikka kaksi viikkoa sitten se oli vielä selvästi miinuksella.

Aloinkin miettiä mitä vaihtoehtoja minulla on

Ensimmäinen vaihtoehto olisi säästää rahaa ja jos markkina jatkaa laskuaan niin voisin sitten laittaa kerralla suuremman summan halvemmalla. Ongelma tässä suunnitelmassa on kuitenkin: en tiedä laskeeko markkina vielä. Siksi olenkin päättänyt, että sijoitan joka kuukausi lisää rahaa piittaamatta siitä mitä markkina tekee.

Toinen vaihtoehto mitä olen miettinyt, on asuntosijoittaminen velkavivulla. Tätä tulen vielä joskus yrittämään, mutta edellä mainitsemani ASP-tili ei anna mahdollisuutta siihen tällä hetkellä. Tilanne on nimittäin se, että en ole vielä ostanut ensiasuntoani.

Ensiasunnon ostajalla on paljon rahanarvoisia etuja mitä ei kuitenkaan saa käyttää sijoitusasunnon ostamiseen. Lisäksi ASP-tilin etujakaan ei saa kuin oman asumisasunnon lainaan. En siis voi alkaa asuntosijoittajaksi ainakaan 50% omistusosuudella, jos haluan säilyttää edut ja saada ASP-tilin edut ja lisäkorot.

Kolmas vaihtoehto on monien osakesijoittajienkin mielestä pelottavin ratkaisu, osakesijoittaminen velkavivulla.

Miksi ottaisin velkaa sijoittaakseni osakkeisiin?

”Itsehän en uskaltaisi ottaa velkaa sijoittaakseni osakkeisiin”. Voin melkein kuulla itseni sanovan näin vielä vuosi sitten.

Velkavipu osakkeissa kuulostaa erittäin riskialttiilta hommalta. Sitähän se onkin. Niin kuin rahan pistäminen osakkeisiin yleensäkin. Kaiken mitä osakkeisiin pistää, voi käytännössä katsoen hävitä.

Kuten alustin kirjoitusta, velka mielletään perinteisesti hyvin negatiiviseksi asiaksi. Osakkeet taas mielletään varsin riskialttiiksi sijoitusmuodoiksi. Ei siis ihme, että kun yhdistämme nämä kaksi asiaa niin ensimmäinen mielikuvamme on: valtava riskinotto.

Olenko siis päässyt siihen pisteeseen sijoittamisessa, että alan havitella enemmän riskiä, koska luulen pärjääväni paremmin kuin muut? Kuvittelenko ehkä, että osakkeiden riskialttius ei koske minua ja pahat tappiot tapahtuvat vain muille?

Vastaus: en mielestäni.

Miksi sitten mietin vakavissani osakesijoittamista velkavivulla?

Osakesijoittaminen velkavivulla ei juuri eroa nykyisestä suunnitelmastani sijoitetun rahamäärän kannalta. Ainut asia mikä muuttuisi on mahdollisuus voittaa markkinat ja hävitä markkinoille samaa aikaa.

”Häh?” Joo antakaa, kun selitän.

Tällä hetkellä sijoitan 500€/kk indeksirahastoon. Oletan, että jokainen sijoittamani euro kasvaa keskimäärin noin 8% vuodessa pitkällä tähtäimellä. Puhutaan ehkä noin 10 vuodesta. Tämä lienee monelle selvä ainakin, jos on yhtään perehtynyt esim. Nordnetin superrahastoihin (*Aloita helppo kuukausisäästäminen).

Sijoittaessani indeksirahastoon en voita enkä häviä markkinalle. Vaan saan tasan sen tuoton mitä markkina kasvaa (noin 8% vuodessa). Riski on siis omasta näkökulmastani varsin maltillinen vaikka pankit usein kutsuvatkin tällaista korkean riskin sijoituskohteeksi, koska volatiliteetti on niin korkea jne. jne. jne.

Indeksisijoittamisen ainut ongelma onkin mielestäni, että siinä on niin pieni riski, että en voi tienata yhtään enempää kuin markkina.

Jos kuitenkin haluan tienata enemmän kuin markkina ilman että voitan markkinan (mikä on aika vaikea homma), niin joudun tekemään jotain mitä muut eivät ole valmiita tekemään. Ja laskelmieni mukaan osakesijoittaminen velkaa vastaan voisi olla oiva keino tähän.

Miten ihmeessä kuvittelen tienaavani enemmän kuin markkina voittamatta markkinaa?

Saattaisin itsekin huokaista jo hieman, jos joku väittäisi vastaavaa minulle ja haluaisin mahdollisesti selittää hänelle miksi se ei ole mahdollista. Tällä kertaa olen kuitenkin itse se joka selittää pehmeitä, eli käydään asiaan.

Kuten mainitsin, sijoitan 500€/kk indeksirahastoon. Jos jatkan samaa mallia seuraavat 10 vuotta. Näyttää seuraavaksi lisäämäni varallisuuden kehitys kymmenen vuoden päästä teoriassa tältä:

Kuva: Oma Korkoa korolle laskuri

Eli varallisuutta kertyy teoriassa noin 90 000€, mikä on 50% enemmän, kuin olen sijoittanut (yhteensä 60 000€).

Kuvasta on helppo nähdä miten varallisuus kasvaa ja tuotto on kymmenessä vuodessa vähintäänkin vakuuttava. Voin ehdottomasti suositella korkoa korolle ilmiöön tutustumista. Parhaiten sen ymmärtäminen onnistuu testaamalla laskuriani kuvan linkistä.

Jos haluamme kuitenkin lisätä yhtälöön hieman riskiä ja oletamme onnistuvamme ainakin yhtä hyvin osakevalinnassa kuin mitä markkina tuottaa. Voimme ottaa mukaan lainan.

Ensimmäisessä esimerkissä sijoitan 500€/kk indeksirahastoon. Tässä seuraavassa esimerkissä otan 50 000€ lainaa. Sijoitan sen osakkeisiin joidenka uskon kasvavan keskimäärin 8% vuodessa tai enemmän.

Valitsen strategiaksi ”buy and hold”, koska toimin käytännössä niin oikeastikin. Maksan jatkossa noin 460€/kk lainaa pois (lainan korko 2%, aika 10 vuotta). Olen myös varautunut korkojen nousuun, eli jos korot nousevat 2%, niin kuukausittainen summani nousee 506,23 euroon kuukaudessa.

Kymmenen vuoden päästä tilanne näyttää teoriassa tältä:

Kuva: Oma Korkoa korolle laskuri

Varallisuutta on kertynyt noin 107 900€, mikä on noin 80% enemmän kuin mitä olen sijoittanut, jos kävisi niin huonosti, että maksan oikeasti keskimäärin 500€/kk lainastani. Eli todennäköisesti tuotto omalle pääomalle olisi sitäkin suurempi.

No kyseinen tilanne on ehkä hieman liian positiivinen. En kai minä nyt oikeasti luule pärjääväni markkinoille?

Jatketaan laskelmia ja päädytään siihen ”häh?”-osioon. Eli entä jos häviänkin indeksille, kun sijoitan osakkeisiin? Otetaan kerralla kunnolla pois, 2% vuodessa.

Jos otamme edelliset lähtökohdat: 50 000€ lainaa ja 10 vuotta. Tällä kertaa pudotamme kuitenkin vuotuisen korkoprosentin kuuteen prosenttiin, koska markkina voittaa aina.

Lasketaan tilanne uudelleen:

Kuva: Oma Korkoa korolle laskuri

Niinhän siinä sitten kävi. Indeksi tuotti noin 500€ enemmän kymmenessä vuodessa.

Toisaalta, koska otin vuoden EURIBOR -koron lainaani, säästin 480 euroa ensimmäisenä vuotena. Sijoitin sen 480€ vuoden lopussa indeksiin. Ja kappas, yhdeksän vuoden päästä 480 euroa on kasvanut noin 950 euroon (alaspäin pyöristäen).

Loppuen lopuksi jäinkin voitolle noin 450€ vaikka hävisin indeksille 2%, aika nöyryyttävää.

Sijoituslainan ottaminen mahdollistaa siis epäonnistumisen suunnitelmissa.

 Eikö minua kuitenkin pelota, jos sijoitan rahat johonkin immateriaaliseen asiaan niin kuin osakkeet?

On täysin oikein kyseenalaistaa osakkeiden turvallisuus lainan kohteena. Ihan samalla tavalla kuin osakehuoneistoihin eli asuntoihin sijoittaessa lainan ottaminen.

Moni kuitenkin unohtaa usein, että sijoittamalla asuntoon, et osta asuntoa. Ostat osakkeita taloyhtiöstä. Osakkeet vain oikeuttavat sinulle hallinnan tietystä asunnosta taloyhtiön tiloissa.

On paljon helpompi mieltää asunto fyysisenä sijoituskohteena kuin osakeyhtiön osake fyysisenä palana yhtiötä. Ainut ero asiassa on, että taloyhtiössä sinulle määrätään vastuu tietystä osasta sijoitustasi ja olet itse päävastuullinen siitä fyysisestä osasta omistustasi.

Osakeyhtiön osakkeissa taas et ole henkilökohtaisesti vastuussa mistään fyysisestä osasta yhtiötä, mutta teoriassa omistat oman osuutesi jokaisesta fyysisestä osasta koko yhtiötä. Samaan aikaan koska sinulla ei ole vastuuta, ei sinulla ole myöskään oikeutta hallita mitään yksittäistä osaa yhtiöstä vaan jokainen päätös pitää olla yhteinen.

Päätät tai olet päättämättä yhdessä muiden kanssa vastuunjaoista yhtiössä ja luovut omasta päätösvallastasi automaattisesti, kun yhtiöön valitaan johtajat ja päättäjät. Mikään ei estä sinua hakeutumasta näihin päättäviin positioihin, mutta todennäköisesti muut omistajat eivät sinua niihin halua, jos et ole sopiva.

Voidaankin melkein pitää osakeyhtiöitä turvallisempana materiaalisena omaisuutena, kuin asuntoyhtiöitä. Asuntoyhtiöissä riittää esim., että yksi omistaja on täysin sekava ja hajottaa paikkoja ja kaikkien omistuksen arvo laskee.

Sinänsä asiasta voisi väitellä ja keskustella paljonkin, mutta se ei ole kirjoituksen tarkoitus. Tämän kohdan tarkoitus oli katsoa asioita epätavallisesta perspektiivistä. Astua ikään kuin ulkopuolelle siitä näkökulmasta mihin moni on tottunut ja mikä on paljon helpompi omaksua.

Vaikka kirjotan asiasta näin ja uskon siihen, kun ajattelen realistisesti, niin silti tunnetasolla kuvittelen asuntojen olevan jotenkin turvallisempi omistusmuoto. Ehkä juurikin siitä syystä, että voin visualisoida mielessäni omistukseni asunnosta. Sille mielikuvalle on olemassa jokin konkreettinen kohde, eikä minun tarvitse miettiä liian abstraktilla tavalla omistukseni laajuudesta tai pysyvyydestä.

Voimme kuitenkin jokainen miettiä onko velkavipu sen riskialttiimpi osakkeissa kuin asunnoissakaan?

Ensimmäinen laina tuskin tekee vauraaksi

Kuten tarkimmat lukijat ovat voineet todeta, ei tuolla 50 000€ lainalla vielä vaurastuta. Ei vaikka kaikki menisi nappiin ja voittaisin markkinat vivuttaessani.

Älkää ymmärtäkö väärin, lainalla sijoittaminen on aina riskialttiimpaa kuin ilman lainaa! Miksi sitten kannattaisi lisätä riskiä, jos se ei edes auta huomattavasti?

Sijoittaminen on aina riskialtista toimintaa. Siitä tosiasiasta ei pääse mihinkään. Riskinhallinta ja suuntaaminen oikeisiin kohteisiin tai suuntiin on osa reseptiä millä sijoittaja saa vastinettaan riskille.

Oikein hoidetussa sijoittamisessa riskinottamisella pyritään etsimään mahdollisimman korkea mahdollisuus voittaa, mahdollisimman pienellä riskillä. Oletusarvojen pitää olla positiivisia, että sijoittaminen kannattaa. On myös mahdollista ottaa niin paljon riskiä, että oletusarvot ovat negatiivisia ja silti tienata, mutta siinä vaiheessa sijoittamisesta tulee uhkapelaamista.

Oletusarvojen laskeminen voi olla hankalaa oikeassa elämässä, enkä itsekkään tee sitä. Pidän kuitenkin aina mielessä, että mitä enemmän otan riskiä, sitä enemmän mahdollisen tuoton pitää olla.

Tätä yksinkertaista ajatusta noudattamalla voimme todeta, että ottamalla lainaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sijoitusuraa (kuitenkin niin, että ymmärtää jo mitä tekee), voidaan sen tuottamista voitoista hyötyä pitkällä tähtäimellä suuresti, eli tuotot voivat olla suuria. Samalla mahdolliset tappiot mitä lainasta voi kertyä, osuvat sijoitusuran alkuun ja niiden paikkaaminen on vielä helpompaa.

Voimme myös todeta, että oikein hoidettuna ja ajateltuna, mahdollisen tappion oletusarvo lainasta ei pitäisi olla kovin suuri. Koska itse ainakin kuvittelen, että jos markkinan keskimääräinen tuotto on noin 8%, niin aikaisemmassa esimerkissämme yli 2% häviäminen markkinalle tarkoittaa, että sijoitukset ovat menneet todella pieleen. Ainakin jos ajattelemme, että markkinatuotot jakautuvat jokseenkin tasapuolisesti keskimääräisen tuoton molemmin puolin (normaalijakauma).

Kuvalähde: Wikipedia

Jos siis oletamme esimerkkiä varten, että 2% on yhden keskihajonnan määrä. Niin silloin on, enää noin 16% mahdollisuus saada huonompi tuotto, mutta noin 84% mahdollisuus saada parempi tuotto. Tosin en ainakaan äkkiseltään löytänyt mitään tutkimusta mikä tukisi omaa ajatustani tästä.

Voimme kuitenkin olla aika varmoja, että nolla tuoton tekeminen osakesijoittamisessa on aika epätodennäköistä ja kun sijoittaa useampaan, kuin yhteen osakkeeseen, sen todennäköisyys pienenee entisestään.

Mitä tämä kaikki teoreettinen juttu sitten tarkoittaa?

Yksinkertaisuudessaan se tarkoittaa sitä, että oletus tienata ottamalla lainaa on suurempi, kuin oletus menettää rahaa. Lisäksi jos ”häviää” rahaa, niin häviää rahaa vain indeksille ensisijaisesti ja jos todennäköisyys siihen on jotain 16-30% väliltä (eli riski liioiteltuna), niin todennäköisyys hävitä enemmän kuin mitä on maksanut lainasta, on jo todella pieni.

Kun sitten käy niin, että tuottaa enemmän kuin indeksi, niin seuraavan kymmenen vuoden aikana se voitto alkaa kerryttämään korkoa korolle ilmiön ansiosta paljon lisää suhteessa siihen, että olisi vain sijoittanut indeksiin.

Muistutan tässä vaiheessa, että olen suuri indeksisijoittamisen kannattaja, mutta kannatan indeksin voittamista vieläkin enemmän. Ja laskelmieni mukaan, velkavipu saattaa olla se puuttuva asia millä voi voittaa indeksin, jos uskoo pärjäävänsä indeksille edes melkein.

Sitä paitsi, jos tavoitteena on saada joskus passiivista tuloa osingoilla, niin suoraan osakkeisiin sijoittaminen on ainut mahdollisuus siihen.

Mitä ajattelin tehdä? – Hankinko velkavivun?

Jos et ole vielä huomannut kirjoituksesta, alan olla hyvin vakuuttunut siitä, että velkavipu kannattaa. On kuitenkin muutama asia mitä pitää vielä selvittää.

1.    Voinko saada lainaa ja kuinka paljon?

Ensinnäkin minun pitää selvittää pankiltani antavatko he minulle sijoituslainaa? Todennäköisesti kyllä.

Minulla ei ole kuin opintolainaa tällä hetkellä. Lisäksi minulla on vakituinen työsuhde ja keskiverto palkka. Olen myös sijoittanut jo reilusti enemmän, kuin keskiverto suomalainen ja voin pantata osakkeeni lainan vakuutena. Ei haittaa vaikka en saisi myydä niitä, koska en aio tehdäkään sitä.

Lainan määrä tuskin vaikuttaa päätökseeni, mutta haluaisin noin 50 000 euroa lainaa. Riippuen hieman koron marginaalista. Kuukausimaksun pitäisi olla noin 500€/kk, että voin hyvin mielin ottaa laina eikä tarvitse stressata miten maksan laina joka kuukausi, jos elämäntilanne vaikka muuttuu hieman.

 

2.    Korko + marginaali?

Lainan korko, mikä tässä korkomarkkinassa tarkoittaa lähinnä marginaalia, vaikuttaa lainan kannattavuuteen hyvin nopeasti. Jos pankki ei voi luvata sijoituslainaa alle 3% marginaalilla, niin riskit kasvavat hyvin nopeasti.

Ensisijainen toiminta siinä tapauksessa on kilpailuttaa lainatarjous ja selvittää mitä muut pankit tarjoavat. Seuraavaksi jos joku tarjoaa paremmin, pitää kysyä omalta pankilta uutta tarjousta.

Prosenteilla on todellakin väliä tässä.

Ideaali marginaali itselleni on 2% tai alle, koska laskelmieni mukaan vielä 2% korolla on hyvin todennäköistä voittaa indeksi pitkällä tähtäimellä.

3.    Takaisinmaksuaika?

Lähes yhtä tärkeää itselleni on takaisinmaksuaika. En uskalla ottaa mitään lainaa alle 10 vuoden maksuajalla, koska en osaa ennustaa kursseja. Kymmenen vuotta on tarpeeksi pitkä aika, että vuotuiset tuotot ovat ehtineet ”regressoitua” keskiarvoa kohden (regression towards the mean). Mikä tarkoittaa yksinkertaistettuna, että vuotuisella markkinaheilahtelulla ei ole enää suurta merkitystä.

Lisäksi pitkä takaisinmaksuaika tarkoittaa myös pienempää kuukausierää ja lainan voi maksaa takaisin nopeammin, jos siltä näyttää. Kukaan ei pakota maksamaan sitä kymmenessä vuodessa, jos sen voi maksaa jo kahdeksassa.

4.    Muita ehtoja?

Viimeisenä pitää selvittää onko mitään muita ehtoja mitä pitää ottaa huomioon. Paljonko järjestelymaksut ovat? Ja niin edelleen.

Kaikki sopimusehdot täytyy käydä tarkasti läpi, että tajuaa mihin ryhtyy ja kokonaislaskelma pitää tehdä kaikkien tietojen valossa uusiksi.

Tilanne vaikuttaa kuitenkin sen verran hyvältä, että otin jo pankkiini yhteyttä ja odottelen parhaillaan vastausta. Toivottavasti vastaavat pian, että pääsen keskusteluissa eteenpäin. En malta odottaa velkaantumista!

Mitä ajatuksia kirjoitus sinussa herätti? Onko ajattelussani virheitä? Kuulisin mielelläni mielipiteesi ja otan mielelläni vastaan rakentavaa kritiikkiä!

Disclaimer: En ole sijoitusneuvoja. Kirjoitus on tarkoitettu omaksi pohdinnakseni enkä ota vastuuta ovatko kaikki esittämäni asiat faktoja. Kirjoitusta ei tule ottaa sijoitusneuvona eikä sen pohjalta pidä tehdä mitään päätöksiä.

Pääkuvan lähde: wikipedia