Miten säästää rahaa? - Pienillä muutoksilla suuria säästöjä
Uusi vuosi, uudet kujeet. Uuden vuoden lupaukset on tehty
ja nyt moni miettii ”miten säästäisin
rahaa?”. Voiko sen tehdä helposti? Riittävätkö pienet muutokset?
Yleinen käsitys on, että tarvitsee paljon rahaa
voidakseen säästää. Noin kolmannes suomalaisista ei säästä käytännössä
ollenkaan ja se on huolestuttavaa. Onneksi yleinen käsitys on väärin. Suuret
summat syntyvät pienistä paloista.
Käydään läpi parhaat tavat aloittaa säästäminen, niin
että se voi myös onnistua!
Pienistä puroista kasvaa suuri joki
Suurin ajatusvirhe säästämisessä on, että saadakseen
merkittävästi säästettyä on säästettävä paljon kerralla.
Käsitys on valitettava, koska jokainen joka on
säästämisessä onnistunut tietää, että säästämistä ei aloiteta huipulta vaan
siihen totutellaan pikkuhiljaa.
Mietitäänpä miksi säästämistä yleensäkään harrastetaan.
Sitä ei harrasteta, koska rahaa tulee niin paljon, että sitä kaikkea ei saa
kulutettua. Väärinymmärrysten välttämiseksi mainittakoon heti alkuun:
säästäminen ja kuluttamisen epäonnistuminen eivät ole sama asia.
Moni joka pitää säästämistä rikkaiden ja vauraiden
hommana, unohtaa että säästämistä ei tarvitse harrastaa, jos rahaa on jo
valmiiksi ”liikaa”. Käsitys liiasta rahasta on itselleni ainakin aika mystinen
ilmaus. Se että säästän joka kuukausi ei tarkoita, ettenkö keksisi rahalle
käyttöä. Jos mietin, että minulla olisi 100 miljoonaa euroa, niin keksisin
sillekin summalle tuhlaamistavan.
Ensimmäinen asia mitä säästämisestä tuleekin ymmärtää,
on: Ei ole niin pientä rahasummaa,
etteikö se kasvaisi, kun siihen lisää rahaa.
Seuraavan asian mitä tulee ymmärtää, on: Suuret summat säästetään pitkällä
aikavälillä, pienet summat pienellä aikavälillä.
Miten säästäminen aloitetaan onnistuneesti ja jatketaan epäonnistumatta?
Moni aloittaa kysymällä väärän kysymyksen: ”Miten säästää rahaa?”.
Jokainen tietää miten rahaa säästetään. Todellisuudessa
pitäisi kysyä: ”Miten säästää rahaa
toistuvasti ja usein?”
Rahan säästäminen on niinkin helppoa kuin: Älä käytä
liikaa rahaa. Moni kuitenkin ärsyyntyy, jos neuvot lopettaa tähän toteamukseen.
Se on yhtä tehokasta kuin sanoa ylipainoiselle ”älä syö liikaa”.
Mielestäni on turha neuvoa fiksuja ihmisiä olemaan
kuluttamatta rahaa säästääkseen sitä. On myös turha antaa yksityiskohtaisia
neuvoja säästää rahaa ostamalla tuotteita alekupongeilla. Jos toivot löytäväsi
linkkejä alekuponkeihin tästä kirjoituksesta, niin et niitä tule löytämään.
Tämän kirjoituksen tarkoituksena on käydä läpi mitä tarvitsee ymmärtää
oppiakseen ja onnistuakseen säästämisessä.
Jos olet lukenut ja ymmärtänyt kaksi ensimmäistä asiaa
mitkä löytyvät juuri ennen edellistä väliotsikkoa, voit siirtyä seuraavaan
vaiheeseen: säästämisen opetteleminen.
Kukaan ei ole seppä syntyessään. Tämä yleisesti käytetty
sanonta pitää paikkansa myös säästämisessä. Oppiaksesi säästämään, kannattaa
harjoittelu aloittaa kevyesti.
Miten säästämistä voi oppia?
Kuten olemme jo todenneet, ei ”rahan käyttämättä
oleminen” ole mikään temppu. Itseasiasiassa se ei vaadi mitään, tai lähinnä se
vaatii ”ei mitään”. Jos ei kuluta, ei kuluta. Mitä säästämisessä sitten täytyy
oppia?
Ehkä suurin taito mitä säästäminen vaatii, on:
itsehillintä. Hillitäksesi omia tahtojasi kuluttaa on sinun paras aloittaa
pienin askelin. Moni ei välttämättä edes huomaa miten paljon kulutushoukutuksia
ympärillämme on. Eikä moni tule ajatelleeksi miten paljon rahaa tulee
tuhlattua, jos käyttää ylimääräiset kaksi euroa joka päivä.
Koska en halua kuulostaa saarnaajalta, lasketaan nopeasti
mitä 2 euroa päivässä tekee vuoden aikana: Vuodessa on keskimäärin 365 päivää,
jos käytämme ylimääräisen 2 euroa joka päivä, tuhlaamme 730€ vuodessa.
Kuinka moni ajattelee, että 730€ on pieni raha?
Jos haluaisit säästää vaikka 1000€ vuodessa, voit hyvin
aloittaa säästämällä vaikka 3€ päivässä. Jos onnistut joka päivä koko vuoden,
niin tililläsi on säästettynä 1095€ vuoden lopussa. Jos epäonnistut säästämään
3€ vaikka joka perjantai, on tililläsi silti yli 900€.
Moni turhautuu pieniin summiin, mitkä kertyvät hitaasti
ja yrittävät säästää heti vaikka 500€ kuukaudessa. Jos olet joskus yrittänyt
säästää, etkä ole siinä onnistunut, niin suosittelen aloittamaan hitaasti.
Sinun ei tarvitse säästää 3€ päivässä jos se on
turhauttavan pieni summa, mutta aloita vaikka säästämällä 25€ viikossa, tai
vaihtoehtoisesti 100€ jokaisesta palkasta. Summan tulee olla omiin
kulutustottumuksiisi sopiva. Jos tienaat 2000€/kk ja kulutat yleensä kaiken,
niin ei ole järkevää yrittää säästää 200€/kk heti kättelyssä.
Salli itsellesi aikaa totutella ideaan säästämisestä.
Aloita summasta minkä tiedät pystyväsi säästämään ja toista tätä muutama
kuukausi. Mieti sitten, oliko se vaikeaa? Jos ei ollut, kasvata summaa hieman.
Jos oli, jatka samaan malliin tai pienennä summaa vähän. Toista tätä kaavaa,
kunnes löydät sopivan säästösumman.
Nälkä kasvaa syödessä, mutta pidättäydy kasvattamasta
summaa liian nopeasti. Jos päätät esim. alkuun aloittavasi säästämään 20 euroa
kuukaudessa ja huomaat kuukauden jälkeen, että se oli todella helppoa ja
seuraavana kuukautena säästät 40 euroa ja kolmantena kasvatat summan jo 100
euroon, niin ajaudut nopeasti samaan tilanteeseen, kuin moni laihduttaja.
Säästät nopeasti suuria summia, mutta sitten alkuinnostuksesta loppuukin ja
säästäminen alkaa tuntua pakkopullalta. Mitä luulet, että teet siinä vaiheessa?
Todennäköisesti lopetat.
Hyvä alku johtaa raiteilta suistumiseen liiallisen
nopeuden takia ja huomaat yhtäkkiä, että ei kannatakaan kiduttaa itseään, kun
säästetyllä rahalla voi ostaa vaikka pleikkarin. Sitä paitsi summasta jää vielä
yli niin saa muutaman pelinkin mukaan. Sitten olet taas alkupisteessä ja voit
vain arvata miten motivoivaa on yrittää päästä taas samaan pisteeseen, kun nyt
muistat, että se vaati kauheasti kamppailua. Vaikka todellisuudessa olit vain
yrittänyt haukata liian suuren palan kerralla.
Toisaalta jos koet olevasi erityisen kärsimätön hitaissa
muutoksissa, mutta myös hyvä pitämään kiinni päätöksistäsi, voit kokeilla
hieman riskisempää lähestymistapaa: aloitat suuresta summasta ja pudotat
nopeasti pienempään.
Se mitä tämä menetelmä tarkoittaa, on että valitset
summan minkä pystyt maksimissaan säästämään tässä kuussa ja säästät sen. Et
odota seuraavaan kuuhun, koska silloin venytät aloittamista. Kun summa on
säästetty ja sinusta tuntuu, että teit hyvän työn, mutta olisit ehkä halunnut kuluttaa
hieman enemmän, voit seuraavana kuukautena pudottaa summan vaikka puoleen.
Siten edellisen kuukauden säästetty summa vaikuttaa suhteessa paljon
suuremmalta, kuin mitä tämän kuukauden ja samalla tämän kuukauden summa tuntuu
paljon helpommalta säästää.
Syy miksi kyseinen menetelmä toimii, on ”ankkuroinniksi”
kutsuttava psykologinen mekanismi. Kun vertaat erittäin suurta summaa toiseen
suureen summaan, niin suuri summa ei kuulosta niin suurelta.
Ankkurointia tapahtuu jokapäiväisessä elämässämme. Yleensä
ankkurointi on haitallista, koska kulutat esimerkiksi 100 euroa ostaessasi
paitaa, koska kaikki muut vastaavat paidat olivat 200-300€. Se ei silti tee 100
euron paidasta halpaa, mutta se tuntuu suhteessa paljon halvemmalta.
Tai toinen esimerkki: alennusmyynnit. Kun luet, että
jokin kallis on 40% alennuksessa, haluat ostaa sen, koska sen täytyy olla hyvin
halpa nyt. Todellisuudessa tuote silti maksaa paljon eikä sitä kannata ostaa
vaikka se olisi 70% alennuksessa.
Kääntämällä tämän sisäisen mekanismin eduksemme voimme
kuitenkin hyötyä mainitsemallani tavalla ja huijata itsemme säästämään enemmän.
On kuitenkin huomattavaa, että tämä menetelmä ei toimi kaikille, koska se
vaatii ensimmäisen kuukauden tai ehkä jopa kahden ensimmäisen kuukauden
onnistumisen tai muuten olemme taas samassa pisteessä kuin alun perinkin. Emme
saa aikaisiksi säästettyä mitään.
Jokaiselle toimiva menetelmä on kuitenkin aloittaa
jostain. Mitä nopeammin aloitat sitä nopeammin opit.
Tämän perusteella voimmekin todeta, että kolmas asia mitä
säästämisestä tulee ymmärtää, on: Pienillä
summilla on hyvä aloittaa ja säästämistä voi lisätä helpoiten, kun on oppinut
säästämään edes niitä.
Sekä neljäs asia mitä tulee ymmärtää, on: Ei ole tiettyä summaa mikä pitää pystyä
säästämään. Jokaisen on itse löydettävä itselle sopiva rahamäärä. Tähän
parhaiten toimii pitkäjänteinen kokeilu.
Suhteuta säästösi tulotasoosi, älä yritä säästää kuin naapuri
On helppo ajatella, että sinäkin pystyt siihen, jos
Mattikin pystyy. Sitä paitsi olet oikeassa. Kyllä sinäkin pystyt säästämään
samalla tavalla kuin Matti. Ainut ero on, että Matti sattuu olemaan 50 vuotias
ja tienaa 4000€, kun itse olet 20 vuotias ja tienaat 2000€. Matti on lisäksi
opetellut säästämään 20 vuotta ja hän sai asuntolainansa maksettua viime
vuonna.
Se, että Matti pystyy säästämään 1000€/kk ei tarkoita,
että sinun täytyisi todeta, että ”Helppo Matin on sanoa, kun ei oo vuokraa
maksettavana ja se tienaakin enemmän”. Ei todellakaan. Sinun on ymmärrettävä,
että Matti ei ole herännyt sängystä aamulla ja todennut ”Kappas, tullut 50
vuotta täyteen, 300 000€ asunto ja farmari volvo omalla tontilla jo odottaakin.
Maanantaina voikin sitten lähteä ensimmäiseen työhön arvostetussa asemassa
tienaamaan 4000€/kk, kun työhaastattelussa totesivat, että oma naama
miellytti”. Tuntuu aika hölmöltä edes kirjoittaa tuollaista.
Matti on tietenkin aloittanut säästämisen jo nuorella
iällä. Hän on tehnyt vuosikymmenet töitä maksaakseen asuntolainansa pois ja
siinä samalla opetellut säästämään vaikka lapsiakin on täytynyt ruokkia. Nyt
vuosien jälkeen, Matti on vihdoinkin tilanteessa missä hän on saanut asuntonsa
maksettua ja voi jatkaa säästämistä. Tosin Matti voi nyt siirtää suuren osan
säästöistään suoraan tililleen, eikä niitä tarvitse upottaa oman asunnon
ostamiseen.
Matti ei siis ole mitenkään erilaisessa tilanteessa, kuin
sinä jos satut sopimaan kuvailemaani 20 vuotiaaseen henkilöön joka tienaa
2000€/kk. Vaikka et sopisikaan, ei se tarkoita, etteikö Suomesta löytyisi joku
muu joka on vastaavassa tilanteessa kuin itse olet, mutta joka pystyy
säästämään.
Ensimmäisenä sinun on tunnistettava tosiasiat. Jos
tienaat 2000€/kk, et voi säästää 4000€/kk. Se ei ole mahdollista. Jos tienaat
2000€/kk, voit kuitenkin säästää jotain 0-2000€ väliltä kuukaudessa.
Todennäköisesti et voi säästää 2000€, koska sinun tulee ostaa ruoka ja maksaa
vuokraa tai asuntolainaa. Todennäköisesti et myöskään laske jokaista euroa
minkä kulutat, vertaa maitopurkkien hintoja kaupassa ja kuun lopussa totea, ”ei
taaskaan jäänyt edes euroa säästöön”.
Tarkoituksenani ei ole opettaa sinua säästämään oikean
maitopurkin valinnalla, sen voi jokainen keskiverto älykäs ihminen oppia
itsekin, jos jaksaa sen verran vertailla hintakylttejä kaupassa. Itseasiassa
tarkoituksenani ei ole edes opastaa sinua oppimaan vertailemaan maitopurkkien
hintoja. Tarkoituksenani on huomauttaa, että sinun on tunnistettava, että summa
mitä säästät kuukaudessa pitää suhteuttaa tulotasoosi. Sen on lisäksi sovittava
omiin mieltymyksiisi tarpeeksi, että siitä ei tule liian suuri taakka heti
kättelyssä.
Esimerkkini maitopurkkien vertailusta voi tuntua jonkun
mielestä itsestään selvyydeltä ja joku toinen taas saattaa turhautua jo
ajatuksestakin. Kummatkin voivat kuitenkin säästää joka kuukausi,
maitopurkeilla tai ilman.
Jos tulotasosi on alhainen, on 3 euroa suhteellisesti
suurempi summa palkastasi, kuin se on enemmän tienaavien palkasta. Säästämällä
et pysty muuttamaan sitä tosiasiaa.
Jos tienaat päivässä vaikka 30 euroa (kun lasketaan
viikonloput mukaan), niin 3 euroa päivässä on 10% tuloistasi. Siispä
säästämällä 10% tuloistasi, säästät vuodessa sen 1095€ mistä puhuimme jo
aikaisemmin. Jos tienaat päivässä 66€, eli noin 2000€/kk (taas laskemalla
viikonloput mukaan), niin 3€ päivässä on vain 4,5% tuloistasi. Säästämällä 10%
tuloistasi, sillä palkkatasolla, säästäisit 6,60€ päivässä ja noin 2409€
vuodessa, eli yli kuukauden palkan.
Suhteellisuus säästämisessä ei ole sen kummoisempi asia.
Jos tienaat enemmän, voit säästää enemmän ja kuluttaa enemmän. Jokainen
varmasti ymmärtää tämän. Valitettavan moni kuitenkin vetoaa tähän asiaan, ilman
että ymmärtää että asia toimii myös toiseen suuntaan.
Kaksituhatta euroa on pienempi raha 5000€/kk tienaavalle,
kuin 2000€/kk tienaavalle. Jos 2000€ tienaava säästää 2000€ vuodessa, on hän
säästänyt kokonaisen kuukauden palkan. Jos 5000€ tienaava säästää 2000€, ei hän
ole säästänyt edes puolta kuukautta. Onkin tärkeä aina suhteuttaa.
Tässä vaiheessa joku voi turhautua, kun en ole puhunut
mitään ostovoimasta. Olet ihan oikeassa. Ei ole mielekästä keskustella vain
suhteellisista palkoista, kun asiat maksavat yhtä paljon. Siksipä moni
erehtyykin olettamaan, että suhteuttaminen olisi jotenkin erilaista, kun
otetaan huomioon ostovoima.
Todellisuudessa
säästetyt summat ovat aina yhtä suuria.
Kuten totesin aikaisemmin, älä yritä tehdä liikaa liian
nopeasti. Jokaisen kyky säästää on erilainen.
Huomaat kuitenkin nopeasti, vaikuttaako kahden euron
päiväsäästö merkittävästi elämääsi. Jos vaikuttaa, älä säästä kahta euroa,
säästä euro. Tai säästä vaikka 20€/kk.
Etsi itsellesi sopiva summa. Voit aina lopuksi suhteuttaa
sen omaan palkkatasoosi ja todeta, että ei kovin moni säästä edes sitä
prosenttia palkastaan.
Viides asia mitä säästämisestä tuleekin ymmärtää, on: Älä vertaa omaa säästämistäsi muihin. He
tuskin elävät täysin samanlaista elämää kuin sinä.
Opettele kuluttamaan kuten vauraat, säästät
Moni elää kuin rikkaat, tienaa kuin keskiverto työläinen
ja ihmettelee kun rahat loppuvat.
Jos et tienaa 10 000€/kk, et voi kuluttaa kuin tienaisit
niin paljon. Moni kuvittelee, että ei kulutakkaan niin paljoa, mutta ei
oikeasti ole ikinä nähnyt miltä 10 000€ tienaavan henkilön tiliote näyttää. En
ole muuten minäkään, mutta tiedän, että moni 3000€/kk tienaava on omaksunut
elämäntavan mihin monella 10 000€ tienaavalla ei olisi ollut varaa 30 vuotta
sitten.
Olemme menettäneet todellisuudentajun. Luulemme, että
asunto Helsingistä, perus Mersu ja ravintolaruokailut kolme kertaa viikossa
kuuluvat vähimmäiseen elämäntasoon keskiverto työttömällä. Mikä huvittavinta,
keskiverto työttömällä voisi ehkä jopa olla varaa mainitsemiini asioihin, jos
hän käyttäisi rahat säästeliäästi.
Samaan aikaan keskiverto palkkaa tienaava työläinen ei
ymmärrä miksi omat rahat eivät riitä sellaisiin perusasioihin.
Voisin kirjoittaa pidemmänkin mielipidekirjoituksen
aiheesta, mutta tämän kirjoituksen tarkoituksena ei edelleenkään ole
saarnaaminen tai mielipiteiden viljely vaan säästämisen perusteiden
opettaminen.
Haluankin peruuttaa hieman ja todeta, että vauraat
kuluttavat usein ihan eri tavalla kuin keskiverto suomalainen kuvittelee.
Keskiverto vauras ostaa ruokansa Lidlistä, jos sellainen
löytyy lähettyviltä. Hän ei mieti mitä naapurin Matti ajattelee jos tietää,
että oman auton lohkolämmittimen piuha on Biltemasta, eikä se ehkä ole edes
oikea DEFA.
Hän ei käy ravintolassa joka päivä, koska valmistamalla
ruuan kotona, säästää 3000 euroa vuodessa, tai ainakin hän on nopeasti laskenut
niin.
Hän kuluttaa maksimissaan 2000€/kk, koska kuluttamalla
enemmän jatkuvasti johtaisi varojen hiipumiseen pikkuhiljaa. Sitä paitsi hän
tietää, että ei ole mielekästä tuhlata 6€ jokaiseen oluttuoppiin, kun kaupasta
saa vastaavan yli puolet halvemmalla. Seurakin on kotona laadukkaampaa, kun kutsuu
kaverit kylään ja vaikka tarjoaa juomat. Illan budjetti on vähemmän kuin
baarissa tai sama. Seuraavalla kerralla kaverit kutsuvat hänet puolestaan
viettämään iltaa heille.
Otan usein esimerkiksi oluttuopin, koska on niin
perisuomalaista lähteä parille tuopille töiden jälkeen ja viikonloppuna sitten
kunnolla viihteelle. Kukaan ei tunnu ikinä laskevan kuinka paljon siihen kuluu
rahaa. Tai jos laskevat, niin sitten se on kehumisen aihe ”meni taas kaks sataa
perjantaina”. Et kuule vauraan kehuvan vastaavalla menetyksellä.
Toiset vauraat henkilöt kuluttavat enemmän, mutta jos he
kuluttaisivat kaiken mitä saavat, eivät he olisi vauraita. Ihmisillä on
erilaisia mieltymyksiä. Jollekin joka viikkoinen baarikierros on se elämän kohokohta
mistä ei kannata luopua. Toisille auton ajaminen on mukava harrastus. Myös
vaurailla ihmisillä on usein harrastuksia ja mieltymyksiä mihin uppoaa hurjasti
rahaa. Esimerkkinä matkustaminen.
On kuitenkin eri asia ajoittain matkustaa ja tiedostaa
matkustamisen aiheuttama kustannus yleiseen vuosibudjettiin tai vain
kuukausittaiseen kuluttamiseen kuin ostaa Mersu, koska sattui olemaan
ylimääräistä.
Summatakseni edellisen osion kuudes asia mitä
säästämisestä tulee ymmärtää, on: Vauraatkaan
eivät voi kuluttaa miten sattuu. Heidänkin täytyy harkita miten rahansa
käyttävät.
Ja seitsemäs asia mitä säästämisestä tulee ymmärtää, on: Mitä paremmin hallitset rahankäytön, sitä
helpommin voit säästää.
Budjetointi on tehokas tapa oppia säästämään
Henkilö joka aikoo pysyä vauraana, on joko oppinut tai
oppii nopeasti mitä tarkoittaa hallittu rahankäyttö. Hän on joko opetellut
budjetoimaan tai fiksu rahankäyttö tulee luonnostaan.
Luulen, että suurimmalle osalle fiksu rahankäyttö ei tule
luonnostaan. Siksi budjetointi on oiva työkalu säästämisen oppimiseen. Jos
ihmettelet aina mihin rahasi tässä kuussa katosit. On budjetointi mitä sopivin
asia sinulle.
Budjetointi kuulostaa todella tekniseltä tai vaikealta
asialta, ehkä jopa tylsältä. Vaikeaa budjetointi ei ole, mutta hieman tylsää se
voi olla. Jos kuitenkin haluat oppia säästämään, se tuskin tulee tapahtumaan
itsekseen. Onkin suotavaa, että panostat aloittamiseen hieman.
Budjetoinnin ei tarvitse olla monimutkaista. Jos luet
budjetoinnista jostain teoreettisesta lähteestä tai seuraat vaikka budjetoivia
bloggareita, he saattavat tehdä budjetoinnista varsin monimutkaista.
Syy ei välttämättä ole siinä, että se oikeasti olisi
monimutkaista vaan, että he ovat kehittäneet budjetointia jo jonkin aikaa. Se
mikä voi näyttää monimutkaiselta ulkopuoliselle, voi oikeasti olla hyvinkin
yksinkertaista ja suoraviivaista asianomaiselle.
Budjetoinnin voi aloittaa hyvin yksinkertaisilla
menetelmillä. Voit esimerkiksi katsoa paljonko maksat vuokraa tai vähennät
lainaa. Kirjata summan ylös.
Seuraavaksi voit katsoa paljonko maksat ruokaostoksista.
Tämä voi vaatia hieman enemmän, jos haluat eritellä ruokaostokset ja muut joka
päiväiset tuotteet mitä yleisesti ostat ruokakaupasta. Jos summa on kahden
henkilön taloudessa yli 600€/kk, kannattaa ehkä käydä kuititkin läpi ja
eritellä ruokaostokset muista hankinnoista. Jos summa taas on alle 300€, ei
siihen välttämättä tarvitse juuri enempää huomiota kiinnittää. Lopuksi kirjaat
summan tai summat ylös.
Seuraavaksi erittelet kuukauden muut kulut. Tämä osuus
vaatii hieman oma-aloitteisuutta. Etsit saman teeman alle meneviä kuluja, esim.
ravintola käynnit, baari illat, harrastukset jne. Kirjaat taas summat ylös.
Kun olet kerännyt summat kaikista kuukauden kuluistasi,
vertaat sitä palkkaasi. Jos summa on yhtä kuin tai enemmän kuin palkkasi,
täytyy jostain vähentää. Esim. päivittäinen kahvin ostaminen ärrältä voisi olla
hyvä paikka aloittaa vähentäminen. Jos summa alittaa palkkasi, olet säästänyt,
onneksi olkoon. Jatkamalla samaan malliin voit säästää yhtä paljon.
Itse budjetointi tapahtuu suunnittelemalla, miten paljon
haluat kuluttaa seuraavassa kuussa.
On helppo aloittaa pakollisista kuluista. Esim. vuokra,
ruoka ja bussikortti. Kun lasket nämä yhteen, saat lähtösumman. Näihin kuluihin
on vaikea vaikuttaa. En voi suositella, että kukaan näännyttää itseään
säästämisen nimissä. Tietty jos ruokaan menee 500€/kk yhdeltä ihmiseltä voi
kysyä itseltä, ”Mitä ihmeen kultaa minä syön?”.
Seuraavaksi täytyykin valikoida. Mitä haluat tehdä
seuraavassa kuussa? Jos haluat käydä baarissa, päätä summa mitä olet valmis
siellä kuluttamaan. Päättämällä etukäteen summan, on baarissa kuluttamistakin
helpompi hillitä. Vaikka alkoholi helposti vaikuttaakin päätöksentekokykyyn
niin jos olet valmistautunut kuluttamaan tietyn määrän niin todennäköisesti et
kuluta ainakaan kaksi kertaa enempää.
Myös parempia kulutuskohteita löytyy, kuin baari joten
voit itse valikoida mitä haluat tehdä. Voit myös jättää budjettiisi ”muut”
osion, vaikka 100€ mikä voi olla kuukautesi ”päähänpisto budjetti”, eli kulut
mitä et ollut suunnitellut.
Lopuksi tarvitset vielä säästön osuuden. Kuinka paljon
haluat säästää?
Kun budjetoit säästösummasi, voit helposti säästää summan
jo etukäteen. Siirrät sen toiselle tilille mistä et pääse siihen käsiksi niin
helposti. Teet sen heti saatuasi palkan.
Toimimalla näin, maksat itsellesi ensiksi. Kultainen
neuvo mitä säästämisessä voi antaa on ”maksa ensin itsellesi” ja se tarkoittaa
nimenomaan tätä. Siirrät säästettävän summan heti pois käyttötililtäsi niin,
että sen kuluttamisesta tulee vaikeampaa. Tämä toimii erityisesti henkilöille
jotka kokevat, että kuluttavat kaiken mitä saavat vaikka ei tarvitsisi.
Voit suunnitella yhden budjetin koko vuodelle, mutta
kannattaa suunnitella se kuukausitasolla. Siten sinun ei tarvitse suunnitella
uutta budjettia joka kuukausi, mutta tiedät paljonko voit kuukaudessa kuluttaa.
Budjetoinnin ei tarvitse olla sitä vaikeampaa. Voit
yrittää aloittaa budjetoinnin mahdollisimman helpolla tavalla, mutta en voi
kertoa tarkalleen mikä toimii juuri omiin kulutustottumuksiisi. Se sinun pitää
selvittää itse.
Kun kehityt budjetoinnissa, et välttämättä edes enää
tarvitse kirjallista budjettia, vaan tiedät jo arviolta, paljonko olet mihinkin
kuluttanut.
Kahdeksas asia mitä säästämisessä pitää ymmärtää, on: Sinulla on tietty summa kulutettavissa
kuukaudessa. Voit säästää ensin ja kuluttaa sitten.
Luettuasi tämän kirjoituksen olet toivottavasti
ymmärtänyt mistä säästämisessä on oikeasti kyse. Osaat toivottavasti ajatella
säästämisestä enemmän toimintamallina kuin harvojen ulottuvissa olevasta
asiasta. Ymmärrät toivottavasti, että säästäminen ei ole kovin vaikeaa, mutta
se vaatii hieman itsekuria. Voit joko suunnitella kulutuksesi tai olla
kuluttamatta. Se kumpi on helpompaa, riippuu sinusta.
Herättikö kirjoitus kysymyksiä? Unohdinko mainita jotain?
Kuulisin mielelläni mielipiteesi.
Hyvä kirjoitus! :)
VastaaPoistaKiitos, mukavaa että pidät siitä :)
PoistaSäästämisessä ja sijoittamisessa suunta on tärkeintä. Jos joka kuukausi jää säästöön eli talous on ylijäämäinen, niin silloin `oma talous` on raiteilla. Sitten vaan oman halun mukaan kiristämään ruuvia (säästämään enemmän) tai jos tulevaisuuden varallisuuden tuoma turva on elämässä vähäarvoinen niin sitten voi löysyttää ruuvia (kuitenkin niin että tulot riittävät menoihin).
VastaaPoistaKiitos kommentista. Näinhän se on. Tosin itse haluaisin ehkä korostaa tuota tulevaisuuden turvaa. Sen ei mielestäni pitäisi olla vähäarvoinen vaikka se monille onkin, kunnes ei olekkaan. Tietty jos kasassa on jo huikeita summia, on ruuvia ehkä turha pitää kireällä. Jatkaakseni vertauskuvaa, luulen että monet löysäävät ruuvia liikaa ja sitten taas kiristävät liikaa. Onkin tärkeää löytää itselle se sopiva alue ja kiristää ja löysätä ruuvia sen sisällä.
PoistaAsia puhetta! Säästämisen tarve tulee varsinkin siinä vaiheessa ajankohtaiseksi, kun huomaa ettei oma varallisuus enää riitäkkään ylläpitämään tutuksi tullutta elintasoa. Aloitin itse säästämisen ja siihen perehtymisen vasta noin puolivuotta sitten, sain kirjoituksestasi mahtavia ideoita jatkoon! Kiitos tästä :)
VastaaPoistaKiitos kommentista. Mahtava kuulla, että kirjoitus tavoittaa ihmisiä joita se hyödyttää! Toivottavasti jatkat säästämistä, koska siitä hyötyy pitkällä tähtäimellä. Sitä paitsi, kun sen kerran oppii kunnolla niin sitä on helpompi jatkaa.
PoistaAivan mahtava teksti! Olen nyt niin ihastunut ja täpinöissäni säästämisestä ja budjetoinnista, että aion lukea lisää. Hyvä neuvo tuo kuukauden ruokamenojen budjetointi ja seuranta. Olen joskus muinoin tehnyt ruokamenojen seurantaa ja todennut, ettei perheeni ikinä päässyt sille tasolle, mitä pidetään normaalina/keskiarvona/hyväksyttävänä ruokamenona per pää. Tuhlasimme aivan liikaa rahaa ruokakauppaan! (Tähän heittäisin vielä kysymyksen, että mikäköhän oikeasti on keskiarvosumma ruokakauppamenoihin kuukaudessa henkeä kohen, onkohan tehty tutkimusta ja virallista tilastoa asiasta.)
VastaaPoistaKiitos kommentista. Hienoa että moni kokee kirjoituksen hyväksi inspiroivaksi!
PoistaEn osaa sanoa onko joku joskus tilastoinut ruokakauppaan käytettyjä menoja julkisesti. Kaupat varmasti osaisivat vastata, mutta en tiedä jakavatko tietoa ulospäin.
Olen itse huomannut, että yksin eläessä ruokaan meni suhteessa enemmän kuin kahdestaan asuessa. Todennäköisesti johtuu siitä, että kun ostaa kerralla enemmän niin säästää suuremmissa paketeissa jne. Myös vähemmän käytettyjen tuotteiden suhteellinen vaikutus pienenee.
Sen perusteella arvaisinkin, että nelihenkisellä lapsiperheellä on suhteessa halvimmat ruokakulut, koska pakettikoot osuvat varmaan parhaiten siihen kuluttajaryhmään. Siitä ylöspäin taas todennäköisesti tulee vaikeuksia mitoittaa pakettikoot oikein, koska harvemmin löytää oikein isoja pakkauksia. Tämä on kuitenkin pelkkä arvaus.
Ja tästä päättelystä päädynkin siihen, että varmaan noin 200€/kk per henkilö on normaalia kulutusta ja 300€/kk per henkilö on varmaan vielä keskiarvon sisällä, mutta ehkä jo hieman paljon nelihenkiselle perheelle.
Jos liiallinen kulutus ruokakaupassa mietityttää niin helpoiten sen varmaan näkee siitä, että heittääkö paljon ruokaa pois. Omasta kokemuksesta esim. leivät jäävät helposti syömättä loppuun ja sitäkautta maksavat paljon per syöty leipä. Kannattaa tosiaan miettiä mitä itse ostaa, mikä ei ole välttämätöntä ja kuinka paljon sellaista tulee ostettua.